Tänään ruokapöydässä

Tarjolla oli kissaa. Nam!

Piti saada kaitaliina puhtaaksi illallisvierasta varten.
Ennen vauvauintia tarraharjan kerroksia kului jokunen.
Lopulta valkoisen kissaeläimen venyttelysession jälkeinen karvakaaos oli kuitenkin selvitetty.

 

6 kommenttia artikkeliin “Tänään ruokapöydässä

  1. Onhan tää teidän kissimirri aika vahvasti saman näköinen kuin meidän mussukat… Ja oih, ne ihanat valkoiset karvat. Joka paikassa. Koko ajan. Elättelen toiveita, että pahin karvanlähtöaika alkaisi jo olla menneisyydessä. 

    Ja peeäs, ehdottomasti parhaita tarrarullia on Clas Ohlsonilta löytyvät! 

  2. On kyllä kaunis kissa, mutta valkoiset karvat erottaa niin helposti. Anopilla on valkokarvainen koira ja sen karvoja löytyy meiltä kuukausienkin päästä, kun on ollut käymässä.

  3. Sand’ ja louna: Samaa sanoin minäkin, kun tuon turjakkeen näin ensimmäisen kerran.

    Eerika: Minä olen enemmän koiraihminen, mutta kyllä kaikki eläimet ovat siinä määrin lähellä sydäntä, että tykkään lueskella niiden touhuista.

    Outiko: Kaiken lisäksi meidän ei-kaksoisolento-maatiaiseltamme lähtee ihan kaikenvärisiä karvoja. Mustaa, ruskeaa, oranssia, hiekanvärisiä ja …valkoisia. 😀

    Pitää ostaa niitä testiin, kun käy seuraavan kerran Helsingissä!

    JonnaH.: Hihi, arvaat varmaan miksi vuosien tarraharjauksen jälkeen musta villakangastakki vaihtui harmaaseen…

     

Vastaa käyttäjälle Eerika Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *