Äidillä on kunnon vapaaviikonloppu, olkoonkin että hengitys ei edelleenkään kulje erityisen vapaasti.
Eilern olin kevään viimeisellä kuvataidekoulun tunnilla. Maanantaina pystytämme taidenäyttelyn ja korkkaamme sen avatuksi. Mutta sitten taiteilut olivatkin siinä, toistaiseksi tuntemattomaksi ajaksi.
(Jos joku liikkuu Keravalla, näyttely löytyy Café Introsta kuukauden päivät eli toukokuun loppupuolelle asti.

Nyt suuntaan Itä-Helsinkiin lastenvaatekutsuille, lähes vanhan kodin maisemiin. M jää viettämään isä-poika laatuaikaa kotiin. Toivon että saisin nauttia sekä yksinolosta että uusien ja ennestään hieman tuttujen ihmisten seurasta, herkuista ja laittautumisesta ennen lähtöä.

Kotiin jää toki myös Hertta, jonka mielestä M:n tapa käyttää koiraa niskan alla tyynynä
ei ole maailman hauskimpia asioita. Äidin moittivan katseen huomattuaan poika puolustautui:
”Hei ilman käsiä, katso!”

Rentoa sunnuntaita kaikille!