Näin lapsen saamisen myötä olen oppinut arvostamaan muutamia asioita aivan uudella tavalla. Arvoon arvaamattomaan ovat nousseet muun muassa lämpimät ulkovaatteet (topattu parkatakki odottaakin jo pakkasia varastossa), järkevät talvikengät (toivottavasti viime talvena hankitut Sorelit kestäisivät vielä muutaman talven) sekä laukku, jonka kantamiseen ei tarvitse uhrata käsiään. Eikä laukku saa estää myöskään kantorepun käyttämistä.

Keltainen Kånkenini alkaa olla kaiken metsissä ja partiokisoissa juoksemisen jäljiltä niin kauhean näköinen, että hankintalistallani on ennemmin tai myöhemmin toinen reppu, ehkä hieman käytännöllisemmällä värillä varustettuna. (Nyyh, liian aikuisen kuuloista joutua asettamaan käytännöllisyys ihanan kirkkauden edelle.)

Koska en edelleenkään ole päässyt eroon neuroosistani, joka estää minua yhdistelemästä kultaisia ja hopeisia yksityiskohtia samaan asuun, haussa olisi reppu, jonka soljet, vetoketjut yms. metalliosat olisivat hopean värisiä.

Lisäksi repun pitäisi olla keskikokoinen tai reilu, sillä raahaan aina mukanani melkoista määrää tavaraa. (Enemmän on enemmän.) Kestävyydestä, puhdistettavuudesta ja ergonomiasta saa plussaa. Jotenkin järjellisissä rajoissa pysyvä hinta on välttämätön edellytys.

Ylemmän kollaasin musta tekonahkareppu on H&M:ltä ja kettureppu on FjällRävenin (liian kallis, mutta ihana). Kaikki muut reput löytyivät Zalandon valikoimista, joiden laajuudesta (myös) reppurintamalla yllätyin positiivisesti.

Oletteko jo päässeet yli ”takaisin alakouluun”-olotiloista, jos käytätte reppua?
Ja mitä ominaisuuksia reppua hankkiessa kannattaisi ottaa huomioon?

P.S. Päivitän Espanjan matkan kuulumisia reaaliaikaisemmin blogin Facebookin ja Pinterestin puolella eli ne kannattaa klikkailla seurantaan tuosta alta.

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSA, BLOGILISTALLA, FACEBOOKISSA, INSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ