Miniloma Långvikissa

Kuten mainitsinkin jo aiemmin, vietimme perjantaina Kideblogien syntymäpäiväjuhlaa Långvikissa, Kirkkonummella. Pitkän ja väsyttävän viikon päätteeksi matkustin lähijunissa istuskellen kohti Masalan asemaa, jolta sain autokyydin perille asti. Selviydyttyäni pehmeälle takapenkille asti, maalaismaisten maisemien vilistäessä ikkunan takana, sujahdin nopeasti rentoon viikonlopputunnelmaan.

Olin käynyt Långvikissa kerran aiemmin, joten osasin odottaa paikan tarjoavan yllätyksen sisään astuttaessa. (Edellisellä vierailullani tietoni perustuivat hotellin virtuaalikierrokseen, joka sekin on tosin varsin kattava.)

Långvikin rakennuksista, erityisesti ulkopuolesta on nähtävissä jossain määrin rakennusvuoden 1976 vaikutteet, mutta tiloja on sittemmin saneerattu laajasti, sekä majoitus-, kylpylä- ja yhteistilojen että ulkoalueiden osalta. Erityisesti hotellin aula- ja ravintolatilat ovat mielestäni onnistuneet; Niissä on sopivassa määrin pramea, muttei ollenkaan kylmä tunnelma.

Olen saanut Långvikin majoitusvaihtoehdoista kahden vierailuni aikana itse asiassa varsin kattavan kuvan, sillä majoituimme ensimmäisellä kerralla mieheni kanssa saunallisessa sviitissä ja tällä kerralla pääsin kurkistamaan kokoussviittiin sekä merinäköalalliseen huoneeseen. Kaikissa huoneissa on ollut tummansävyinen ja viihtyisä sisustus, rentoutumiseen ja oleiluun sopiva – ei mitenkään silmiinpistävä tai kikkaileva.
 
Edellisellä vierailullamme söimme aamiaisen hotellilla, mutta tutustuimme päivällisellä paikalliseen ravintolatarjontaan. Tällä kertaa pääsin maistelemaan hotellin oman ravintolan antimia kattavan maistelumenun muodossa. Yleensä olen ruoan suhteen aika varovainen: Otan ruoka-annoksia, joista tiedän niiden olevan varmasti hyviä ja täyttäviä.
 
Toisaalta silloin kun innostun kokeilemaan uusia asioita, haluaisin maistella kerralla monia erilaisia annoksia ja monen ruokalajin maistelumenu oli oikein hyvä kokemus juuri siinä mielessä. Ruoka oli erinomaista enkä joutunut kala-kasvissyöjänäkään tyytymään väkinäisiin korvausannoksiin, mitä valitettavasti tapahtuu aina silloin tällöin.
 
Aloitin vierailuni karistamalla kuluneen viikon kiireen porealtaassa rupatellen, höyrysaunassa makoillen ja ottamalla kirpakat löytyt perinteisessä saunassa. Erityisesti höyrysauna musiikkeineen ja vesisateineen oli rentouttava kokemus, sillä sain röhnöttää lauteella aivan ylhäisessä yksinäisyydessäni.
 

Hipsuttelin huoneeseen pukeutumaan, meikkaamaan ja nauttimaan siitä että sain kerrankin valmistautua illanviettoon ihan rauhassa.

Muhkeasti pedattu sänky kieltämättä piti melkoista seireeninlaulua taustalla ja olin useampaan otteeseen vähällä käpertyä unille sängyn pohjalle. Oli varmaankin hyvä, etten lähtenyt torkkulinjalle, sillä pariskuntareissullamme käytimme reilusti enimmän osan ajastamme nukkumalla univelkojamme pois.
 

Onneksi viehättävien bloggaajakollegoideni seura oli piristävää ja jaksoimme jutella, syödä sekä juoda puolille öin ennen kuin osa meistä suuntasi kohti kotia ja osa jäi viettämään yhteistä aikaa aamiaisen ja paikkaan tutustumisen merkeissä.

Juttua olisi riittänyt varmasti pidemmäksikin aikaa ja toivonkin että törmäilemme tulevan vuoden aikana, myös ennen seuraavia kekkereitä. Vaikka hajallaan pitkin Suomea kirjoittavat ihmiset voivat jakaa paljon arkeaan ja tunnelmiaan myös virtuaalisissa ”kahvihuoneissa” on kasvokkain turisemisessa oma tunnelmansa – semminkin jos siinä sivussa pääsee irroittautumaan arjesta hulppeissa puitteissa.

Olen viihtynyt Långvikissa hyvin sekä pariskunnan että naisporukkamme kesken ja menisin mielelläni myös uudelleen.Vilkaisinkin hintoja myöhempää kevättä silmällä pitäen ja huomasin, että yö kahdelle maksaa muun muassa helatorstain ja pääsiäisen tienoilla noin satasen, sisältäen aamiaiset ja kylpylän käytön. Kuten tapaan sanoa: Ei paha!

4 kommenttia artikkeliin “Miniloma Långvikissa

    • Mä en oikein tiedä, mikä käytäntö on lasten suhteen.
      Että miten löytyy vuoteita tms.

      Kylpylässä on ainakin shamppanjabaarin tapahtumien vuoksi lauantaisin ja joinain erikoispäivinä K18 kello 15-19.

      Mut voisi tietty soittaa ja kysyä. 😉
      Ja tonne päästäkseen tarttee melkein auton + kuskin.

Vastaa käyttäjälle phocahispida Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *