Minun kirjani

 

Löysin raskausaikana M:lle aivan loistavan ”vauvakirjan”. Kirja kuuluu Oppi&Ilo sarjaan ja sen on tehnyt Mari Savio. Kirjassa on 70 sivua ja se onkin melkoinen mötikkä. Kirja ei kuitenkaan ole mikään perinteinen vauvakirja vaan se on nimenomaan lapsen oma kirja, joka kattaa ikävuodet 0-18, syntymästä täysi-ikäisyyteen asti.

Kirja on albumimainen. Siihen voi kerätä valokuvia, ryhmä- ja luokkakuvia, kirjata kasvuun liittyviä tapahtumia ja erilaisia opittuja asioita, juna- tai elokuvalippuja sekä muita muistoja. Valokuville on paikkoja sekä erilaisille muistoille kuten piirustuksille, korteille ja todistuksille on jokaisen vuoden kohdalla oma tasku. Isommille lapsille on haastatteluita, joihin voi kertoa parhaista kavereista, harrastuksista, lempiyhtyeistä…

Kirjan mukana tulee tarra-arkkeja, joilla kirjasta voi tehdä aina enemmän omanlaisen. Tarroissa on mm. ensimmäinen rautahammas-tarra, jonka voi liimata siihen vuoteen, jolloin hammas on tullut, erilaisiin taitoihin ja kokemuksiin liittyviä tarroja sekä puhekuplatarroja, joihin voi kirjata aivan omia juttuja.

Kirjan visuaalinen ilme on hyvin sukupuolineutraali ja sopivan värikäs ja lastenomainen, muttei omaan silmääni lainkaan imelä tai ärsyttävä. Uskoisin että useimmat aikuiset jaksaisivat katsella tätä kirjaa enemmän kuin mielellään.

Aivan loisto-opus! Olen luvannut itselleni, että tätä kirjaa aion jaksaa täyttää, tingitään sitten muusta. Se ei vie montaa tuntia vuodessa ja haluaisin että minustakin olisi aikanaan koottu vastaava kirja muistoksi. Nyt sitä osaisi jo todella arvostaa.

Verkkokaupasta löytyi myös Minä Tykkään – taaperon kirja, joka vaikutti myös hyvältä. Ikäsuositus on nollasta neljään ja kirjan pitäisi kestää lapsen omaakin käsittelyä. Jos lapsella sattuisi olemaan perinteisempi vauvakirja ja haluaisi koota lapsella tärkeitä asioita ylös jatkossakin, ”Minä Tykkään” olisi varmaan hyvä vaihtoehto tarkastettavaksi. Itsellä ei kuitenkaan ole omakohtaista kokemusta ko. opuksesta.

Kuvat: Oppi&Ilo-verkkokauppa