Se on taas täällä: arki

IMG_0559 IMG_0575 IMG_0612 IMG_0672 IMG_0751 (1)IMG_0785 IMG_0673 IMG_0701IMG_0772 IMG_0718 IMG_0722 IMG_0756 (1) IMG_0786 IMG_0800IMG_0833IMG_0780

Ja niinhän siinä vaan kävi, että ensimmäisinä arkiviikkoina kamera jäi pölyttymään eteisen säilytysnurkkaan, pyykit kasaantuivat kylpyhuoneeseen, iltaisin kokislasi ja romaani kiinnostivat enemmän kuin blogiin tai muuallekaan kirjoittaminen ja kaikenlainen muukin aikaansaaminen oli työpäivien jälkeen aika vähissä.

Kun lisätään kaupan päälle jokin puolikasta sairaalabakteerikantaa vastaava syysflunssa, joka kaatoi asiakaskunnasta valtaosan sairasvuoteeseen ja poiki allekirjoittaneellekin kolmen päivän sairasloman… Noh, sanotaan että sohvannurkka on tullut aika tutuksi.

Ai että mitä Norppalaan kuuluu, näin kesäloman jälkeen?

Aloitimme keittiöremontin suunnittelun (apua!), varasimme lomamatkan kymmenennen vuosipäivämme kunniaksi loka-marraskuulle (kymmenen vuotta yhdessä!), lapsi aloitti 4-6-vuotiaiden poikien tempputanssissa ja vanhemmat (yhdessä!) vapaaotteluharjoituksissa, jotka tosin katkesivat ikävästi tämän flunssani takia.

Kesällä putosi odotetusti reippaat viisi kiloa elopainoa ja nyt vaan lihasta koneistoon pikkuhiljaa, niin olo on taas napakampi ja sopivasti vaarallisempi!

Töissä puolet ryhmästä vaihtui ja uusien kanssa riittää totuttelua ja arkitoimintojen opettelua – osan kanssa treenataan sellaisiakin perusasioita kuin suomen kieltä. On juhlavalmisteluja, ryhmätilojen siivousta ja järjestelyä kesäkaaoksen jäljiltä ja jos jonkinlaista taiteiluprojektiakin pukkaa. Syksyyn ajoittuvat myös monet koulutukset ja iltamenot kuten vanhempainillat.

Olen kuitenkin selvinnyt käymään reiveissä vanhassa purkukiinteistössä, järkkäillyt polttareita, Mekkoiltamia sekä synttärijuhlia, jottei syksy ja alkutalvi ihan yksin nököttäessä kuluisi. Ja koonnut vinkkejä parhaiksi luettaviksi kirjoiksi sekä uutuudenkiiltävää soittolistaa pimeän kauden hengenpitimiksi.

Ja lisäksi päätin viimein rohkaistua ja lähteä selvittelemään, olisiko minulla rahkeita kunnallispoliitikan kautta vaikuttamiseen.

Pelkkä listamuotoisten kuulumisten kirjoittaminenkin alkoi hieman hikoiluttaa (vai liekö asialla edelleen flunssa?), joten ehkei tätä vaihetta turhaan kutsuta ruuhkavuosiksi. Tosin itse tuppaan kutsumaan tällaista menoa ihan vaan elämäksi, koska ei se ole sitten lukioajan ollut kovinkaan paljon hiljaisempaa, oli lapsi eli ei.

Mitäs teidän ruuhkavuosiinne elämäänne kuuluu?

Tokko partiomieles tallella on

IMG_9992IMG_0006 IMG_0125IMG_0007 IMG_9949 IMG_0653IMG_9957 IMG_9958 IMG_9961 IMG_9967 IMG_0629IMG_9972 IMG_0010IMG_9982 IMG_0616IMG_9985 IMG_9978IMG_0628IMG_9987 IMG_9996 IMG_0022 IMG_0027 IMG_0031 IMG_0036 IMG_9953IMG_9993IMG_0047 IMG_0055 IMG_0058 IMG_0061 IMG_0070 IMG_0079 IMG_0076 IMG_0081 IMG_0095 IMG_0092 IMG_0106 IMG_0110 IMG_0119 IMG_0129 IMG_0660

Kesätauon jälkeen partiomieltä löytyi itseltäni ainakin puoleksitoista vuorokaudeksi. Sen verran ehdin nimittäin piipahtaa kolmen lippukunnan ja kolmen kunnan alueilta kasattujen partiolaisten voimin pystyyn pistetyllä Sudenpentu-Seikkailija-leirillä Roihahduksella.

Harmi kyllä, en saanut kuvia iltanuotiolta, sillä sain viime hetken yllätysnakin kyseisen spektaakkelin järjestämisestä, mutta toivottavasti näistä päiväsaikaisia touhuja ikuistaneista kuvista välittyy vähän alkuleirin tunnelmia kotikoneiden tai kännykän näyttöjen kautta teillekin.

Olipa mukavaa olla leirillä, jossa ei ollut joko leirinjohtajana tai keittiöllä isossa pestissä tai muutoin vain ison kokonaisuuden vastuuhenkilönä. Ehti tutustua ihmisiin ja hengähtää luonnon helmassa ihan eri tavalla, jopa nukkuakin. Aikamoista luksusta, mutta teki partioväsymyksen kannalta varmasti hyvää.

Joten kiitos Roihahduksen porukalle, hyvin vedetty ja jaksakaa vielä loppuun asti yhtä hyvin!

Jotain ihan uutta asurintamalla

IMG_0447IMG_0449IMG_0441

Vai sittenkin vanhaa? Nimittäin steampunk-henkiset vaatteet ja goottiestetiikkakin kolahtavat tällä hetkellä lähes yhtä kovasti pukeutumisen saralla kuin aikanaan yläasteella ja lukion alussa.

Shoppailin itselleni parit korsetit ja niitä on tullut käytettyä ahkerasti niin osina asua kuin tyköistuvampien vaatteiden allakin. Ja täytyy sanoa että alun epämukavuuden jälkeen osaan kyllä arvostaa sitä kaventunutta ja tukevaa fiilistä keskivartalolla.

Ja jos olette seurailleet kuulumisiani instagramissa (phocahispida), olette ehkä huomanneet, ettei pienestä kesäaikaisesta painonpudotuksesta ja korsetoinnista ole ollut ainakaan haittaa vyötäröakselilla.

Eli näin omakohtaisen kokemuksen perusteella voin suositella, sekä nykyaikaisia korsetteja kierreteräsluineen että historiallisilla vaikutteilla ratsastavaa röyhelötyyliä.