Aihearkisto: Mieli & hyvä elämä

Äitipostia tempauksen jälkisanat

Kirjoittaja: phocahispida Kategoriat: Höpsöä, Mieli & hyvä elämä, Ystävät & perhe 18 kommenttia

Kiitokset kaikille Äitipostia tempaukseen osallistuneille! 

Ihania paketteja oli saatu  ja postauksia oli mielenkiintoista lueskella.

Ehkä ensi vuonna uudestaan?

 

Tässä vielä ei-enää-niin-salaiset blogipostiystävät listattuna kaikkien uteliaiden kurkittaviksi: (järjestyksessä lähettäjä ensin, vastaanottaja sitten)

Kahvia & unelmia / Why you little!!

Yksi kaksi meitä on vain kaksi / Kasvualusta

Puutalobaby / Helmiä & Vadelmia 

Vau mikä vauva! / Silkkitassun päiväunet

Chasing dreams with Papyli / Kahdet Rillit Huurussa 

Kuplassa / Tämä ahdas pikku kaksio

Ananas ja Kookos / Tassuja & töppösiä 

Lentoaskeleita / Odottavan aika on pitkä 

Perhe Koossa / Ilman sinua olen lyijyä

Alisa’s Wonderland / Ma-material girl 

Ma-material girl / Kahvia ja unelmia

Why you little!! / Alisa’s Wonderland

Kahdet Rillit Huurussa  / Kuplassa

Kasvualusta / Lentoaskeleita

Odottavan aika on pitkä  / Yksi kaksi meitä on vain kaksi

Helmiä & Vadelmia / Perhe Koossa

Tassuja ja töppösiä  / Vau mikä vauva!

Tämä ahdas pikku kaksio / Chasing dreams with Papyli

Silkkitassun päiväunet / Ananas & Kookos

Ilman sinua olen lyijyä / Puutalobaby

 

Arvasitteko blogipakettinne lähettäjän ja millaiset tunnelmat jäi tempauksesta?

 

(Kuvaa ei ole vielä, koska kirjoitan tämän postauksen ruotsinlaivalta. Eikä iPadilla pysty lisäämään kuvia Lilyyn.)

Terveisiä laivalta. Vauva nukkuu, vatsa on täynnä. Tänään on muun muassa syöty paljon ja hyvin, löhötty porealtaassa, tehty ostoksia ja ihailtu isoja perhosia. Kylläpä tekee hyvää ihmiselle!

 

 

On niin helppoo olla onnellinen

Kirjoittaja: phocahispida Kategoriat: Mieli & hyvä elämä, Oma elämä, Syvällistä Kommentoi

Ajelin tänään vaunujen kanssa läpi huurteisen maiseman. Aurinko paistoi, taivaalla oli ohuita auringon vaaleanpunaiseksi värjäämiä pilviharsoja. Havupuut olivat lumesta raskaat. Keravanjoki oli jäätynyt ja jään pinta oli täynnä jäniksenjälkien helminauhoja. Vauva nukkui vaunuissa ja oma askel oli kevyt. 

Lehdettömät ja kukattomat kasvit törröttivät lumihangesta yllättävän kauniina. Lumen pinta kimalsi. Ketään ei tullut vastaan tai mennyt ohi, vaikka ilma oli mitä ihanin. Kauempana maisema muuttui epäselväksi ja unenomaiseksi. Sininen iltapäivän hämy kurkotti jo pellon reunassa.

Hengitys huurusi, mutta minulla oli täysin lämmin t-paidassa, leggingseissä ja maihinnousutakissani. Hyvin yksinkertaiset asiat, kuten lämmin takki, hyvät saappaat ja kauniit hanskat toivat yllättävän syvää iloa. 

Mietin viime aikoina käymiäni keskusteluja, ystävieni ja tuttavieni elämäntilanteita. Jäin pohtimaan, kenen elämää kadehtisin eniten. Päädyin ehkä hieman yllättäväänkin lopputulokseen. Vaikka monen lähipiirini ihmisen elämässä tapahtuu paljon, on unelmatyötä, vauhdikkaita juhlia, uusia suhteita, toimivia vanhoja suhteita ja reppureissaamista pitkin maailmaa, en haluaisi vaihtaa paikkaa kenenkään heistä kanssa. Ei siksi, että oma elämäni olisi jotenkin parempaa, se on vain parasta minulle, juuri nyt.

On yllättävän palkitsevaa pysähtyä sillalle, katsella talviaurinkoon ja nauttia hetkestä.
Siitä tunteesta, ettei ole kiire minnekään tai mihinkään.
On oikeassa paikassa, oikealla tavalla ja oikeaan aikaan juuri siinä.
On helppoa olla onnellinen.

Minua kiinnostaisi tietää, missä ja miksi teille on tullut sellainen olo,
että olette äkkiä täysin sinut maailman, elämänne ja itsenne kanssa?

(Kuvat on otettu matkapuhelimen kameralla.)

Anna bloggaajalle joululahja

Kirjoittaja: phocahispida Kategoriat: Ajattelin tänään, Mieli & hyvä elämä, Oma elämä Kommentoi

Arvoisa lukija,

ensinnäkin haluan sanoa, että olen iloinen siitä, että luet blogiani.

Yläasteen ruotsinopettajamme jaksoi muistuttaa, että on kiva puhua, kun toinen kuuntelee.
On myös mukavampaa käyttää aikaansa valokuvaamiseen, aiheiden pohtimiseen
(ja joskus taustatyön tekemiseen niiden tiimoilta), kirjoittamiseen, oikolukemiseen,
keskusteluun osallistumiseen ja blogin ulkoasun pohtimiseen, jos tietää jonkun lukevan.

Voitkin antaa bloggaajalle hyvän mielen joululahjan. Tässä muutama lahjatoive:

Jos olet Lilyn rekisteröitynyt käyttäjä, (olethan jo),
paina ”Seuraa palstaa”-nappia blogin oikeassa sivupalkissa

Seuraa blogia Blogilistalla, Bloglovinissa tai vaikka molemmissa.

Tykkää blogin Facebook-sivusta.

(Kuvituksena on saamiamme joulukortteja.)

 

Hyvä meidän perhe!

Kirjoittaja: phocahispida Kategoriat: Ajattelin tänään, Mieli & hyvä elämä, Oma elämä 2 kommenttia

Eilinen puurojuhla sujui ainakin oman takamustuntumani perusteella mainiosti.
Puuroa riitti kaikille, useimmilla ryhmillä oli esitykset valmiina, joululauluja laulettiin,
perinteinen tiernapoikaesitys saatiin kasaan.
Ei-niin-autio tupa oli puettu jouluasuun ja koristeltu kynttilöin.
Glögi tuoksui ja puheensorina täytti tilan.

”Poikieni” itse valitsema esitys, meikkikilpailu, sujui ongelmitta ja kirvoitti naurujakin.
Edelleen jotenkin huvittaa, että päädyimme moiseen ohjelmanumeroon.
Kuljin koko loppuillan minulle sokkona ja selän takaa loihditussa meikissä.
Kerrankin ”onko naamassani jotain”-tunne vastaantulijan tuijottaessa oli aiheellinen;
En loppuillasta muistanut kasvojeni, hiuksieni, korvieni ja kaulani olevan sinne tänne sohaistujen ripsiväritahtojen, huulipunaviirujen ja poskipunalänttien peitossa.

Yllätykseksemme perheemme kantoi ansiomerkkejä kotiin kaksin kappalein. Sain itse Collanin soljen ”ansiokkaasta toiminnastani lippukunnan ikäkausijohtajana”, myöntämisperusteina muun muassa ikäkausijohtajan toimiminen, tapahtumien täsmällinen järjestely ja muiden seikkailijaryhmien tukeminen.

L puolestaan sai lippukunnan oman ansiomerkin Kultaisen Korvenpojan pitkäjänteisestä, aktiivisesta työstään lippukunnan hyväksi sekä osallistumisestaan lähes kaikkien tapahtumien järjestämiseen keskeisessä roolissa. 
L pokkasi ansiomerkkinsä M kantovälineestä uteliaana kurkistellen. Hieman yleisönä ollutta lippukunnan väkeä ja lasten vanhempia nauratti, kun vauva tohelsi kantovälineessään tunnustuksen annon ajan.

Norppaperhe kiittää.

 

Sunnuntaibrunssi

Kirjoittaja: phocahispida Kategoriat: Mieli & hyvä elämä, Ruoka & juoma, Ystävät & perhe Kommentoi

Kuten olen jo horissutkin, meillä oli tänään vieraita sunnuntaibrunssilla.
Kevytsiivoilin aamulla ja L puuhasi ruokaa pöytään. Osan ruoista valmistimme itse
ja loput vieraat toivat mukanaan. Kun vieraat saapuivat, vaihtelimme joululahjoja
ja kävimme pikaisesti ruoan kimppuun, sillä kaikilla oli kiljuva nälkä.

Sunnuntaibrunssin menu

Kuohuviini
Kahvi ja tee
Appelsiinimehu
Omenamehu

Cocktailpiirakat ja munavoi

Vuohenjuustosalaatti
Paistetut tomaatit
Paahdettuja ruusukaaleja
Marinoituja artisokansydämiä

Paistettu halloumi
Prinssinakit ja pekoni
Kylmäsavulohi ja kalakastike

Juustolajitelma
Mokkapalat
Verigreippejä, banaaneja ja viinirypäleitä

Hyvää oli ja kaikilla oli vatsat pinkeinä, kun siirryimme kuusenkoristelupuuhiin.
Ruokaa jäi yli ja loppuja rippeitä mutustellaan vielä huomennakin.

Oli mukava päivittää kuulumisia ja jutella niin sanotusti tyttöjen juttuja. L oli lähes koko ajan läsnä, mutta tämä on ollut niin paljon touhuissa mukana, että kuuluu jo lähes tyttö-kategoriaan. Myös M jaksoi hyvin olla menossa mukana, mitä nyt väsymys vei loppupuolella voiton tutkimusmatkailusta.

Näillä henkisillä ja fyysisillä eväillä on hyvä jatkaa uuteen viikkoon.

Rauhallista ja akkuja lataavaa sunnuntai-iltaa kaikille!

 

 

Myöhäinen Movember-minimies

Kirjoittaja: phocahispida Kategoriat: Höpsöä, Mieli & hyvä elämä, Testatut Kommentoi

M:n vaatekaappia uhkaa (onneksi väliaikainen) mälsyyskriisi:
Koko 74 sisältää harvinaisen paljon tylsiä perusvaatteita ja
puolestaan vähän oivaltavia, värikkäitä tai ihanin printein varustettuja vaatteita.

Muutama ehdoton suosikki minulla on tässäkin koossa.
Sekä kuvassa näkyvät Lindexin Missioni-yhteistyön pöksyt
että tuo viiksibody kuuluvat lempi-vauvanvaatteisiini.

Kuten useimmat vaatteet, joista pidän, nämäkin ovat herättäneet keskustelua.
Kuulin marraskuun aikana usein, että M:hän osallistuu Movemberiin jo nuorella iällä.
Bodya on luokiteltu useampaan otteeseen hipsterivaatteeksi.
Pöksyjen kuviota on luonnehdittu villiksi ja pöksyjen on epäilty olevan tytöille tarkoitetut.

Ah nuo viikset on vielä tehty ”pörröisiksi” ja niiden silittäminen saa vauvan kikattamaan.

Koira on kuvausrekvisiittaa.

 

 

Ensimmäinen

Kirjoittaja: phocahispida Kategoriat: Mieli & hyvä elämä, Muu koti, Oma elämä Kommentoi

Lähtölaskenta on virallisesti alkanut!
Partiolaisten adventtikalenterista on avattu luukku numero kaksi. 
Jo eilen tulitikkuaskikalenterista paljastui L:n sinne kätkemä aikuisten parisuhdeyllätys.

Oi joulukuu.
Vuoden tapahtumarikkain kuukausi. Tänä vuonna joulukuuhun mahtuu ainakin partion puurojuhlaa,
elokuva- ja ravintolareissu, risteily Tukholmaan, uudenvuoden illanistujaiset,
sekä useita kahvitteluja ja tapaamisia ystävien kanssa.

 

 

Ilman sinua olen lyijyä

Kirjoittaja: phocahispida Kategoriat: Mieli & hyvä elämä, Rakkaus & suhteet, Syvällistä Kommentoi

Kuusi vuotta virallista seurustelua on takana.
Oikeastaan vuosipäivä ajoittui marraskuun puolelle eikä sitä vietetty sen ihmeellisemmin.
Uutena vuotena ensimmäistä hääpäivää juhlistetaan niiden ystävien kanssa, jotka muilta kiireiltään ehtivät paikalle.

Vaikkei tänään olekaan mikään erityinen merkkipäivä, pysähdyin jostain syystä pohtimaan
ajan kulumista ja kaikkea mitä viimeiseen kuuteen vuoteen on mahtunut.
Olemme muuttaneet yhteen, ostaneet asunnon, hankkineet lemmikkejä,
menneet naimisiin ja saaneet lapsen:

Lähinnä siis onnellisiksi ja suhdetta eteenpäin vieviksi miellettäviä suuria muutoksia. 
On vaikeitakin hetkiä silti ollut ja niitä tulee varmasti jatkossakin.
Lienee kuitenkin turhaa pohtia vaikeuksia etukäteen;
Ei voi kuin toivoa, että niistä selvittäisiin ja luvata itselleen tekevänsä parhaansa.

Olisi väärin sanoa, etten ole enää sama ihminen kuin silloin.
Olenhan minä, mutta sanotaan nyt vaikka ajan hioneen terävimpiä kulmia ja vastuun ottamisen muistakin kuin itsestä vähentäneen omaan napaan tuijottamista. Uskoisin meidän molempien muuttuneen ja lähentyneen toisiamme ongelmien ratkaisemisen tavoissa ja parisuhteelta tavoittelemissamme asioissa.

Minun on hyvä olla tässä. En kaipaa mitään muuta.

♥

 

Kaikki on hetken tässä

Kirjoittaja: phocahispida Kategoriat: Ajattelin tänään, Mieli & hyvä elämä, Oma elämä 2 kommenttia

Illalla sytytämme tulet
ja kaikki on hetken tässä
illalla sytytämme tulet
ja kaikki on hetken tässä

Joulukorttien kirjoittaminen, joulukorttien saajalistan kasaaminen,
vauvan pieniksi käyneiden vaatteiden vieminen kellariin, pyykkien peseminen ja levittäminen,
treenikamojen etsiminen kellarista, crossingissa käyminen …

… kuntalisäasioiden hoitaminen kasvatusvirastossa, kummitytön joululahjan postittaminen,
paketin hakeminen postista, pikaimurointi ja -siivous ennen vieraiden tuloa,
partiopapereiden kuljettaminen, postituskuorien hakeminen, partio-ohjelman suunnitteleminen,
kynttilöiden sytyttäminen, pöydän kattaminen …

 Työtehtävät alkavat vilistä silmissä, kun listaa tuijottaa tarpeeksi pitkään. Vaihtoehtona on joko antaa ahdistuksen hiipiä kuristamaan sydänalaa ja tykyttämään särkynä päässä tai hoitaa hommat siinä määrin kun ehtii ja pystyy. 

Ja ajatella sitten, että niin kauan kun
minulla on nuo kaksi ihmistä ja otukset ympärilläni, kaikki on hyvin.
Vaikka kaikkea ei ehtisikään tehdä.

 

Kuva: Mari Lehtisalo / Lyriikat: Ultra Bra