Ihan kohta kipitän juna-asemalle laukussani treenikamppeet (väreiltään tarkkaan harkitut, heh) ja iso rasiallinen mustikkapiirakkaa lenkin jälkeistä piknikkiä varten. Jännittää hurjasti, sekä ensimmäinen juoksu sitten viime kesän että uusien ihmisten tapaaminen.

Jos kaikki juoksuporukkaamme ilmoittautuneet viisitoista naista tulevat, ei piirakkaa valitettavasti onneksi ole kovin montaa palaa nassua kohden. Mutta saahan tapahtumaorganisaation puolesta onneksi eväitä!

Meillä on ihan huikean oloinen naisporukka kasassa ja vaikka juoksijoilla on hyvinkin erilaiset lähtökohdat peruskunnon ja fysiikan (muun muassa omat tohjona olevat polveni) osalta, kaikki vaikuttavat olevan innoissaan. Hyvä me!

Illalla saatte kattavan kuvareportaasin maalista, lähdöstä, piknikistä ja kenties myös kännykkäräpsyjä matkan varrelta. Siis olettaen etten makaa polvi vauvan pään kokoiseksi turvonneena Töölön sairaalan ensiavussa…