Olin tiistaina ”vauvatreffeillä” Espoossa. Tuli reissattua vauvan kanssa päivän aikana neljällä junalla ja bussissa. Kozy osoittautui taas kerran näppäräksi. Junista kolme oli nimittäin korkealattiaisia, samoin kuin bussi. Ja sen lisäksi vauva pysyy paljon tyytyväisempänä kantovälineessä kuin vaunuissa ja asemalaitureille on helpompi päästä, koska monella juna-asemalla melko pienellä rengasvälillä varustettuja vaunujamme ei saa vietyä ”vaunuluiskia” pitkin. (Mammaslangia osaavat, miksi niitä tulisi kutsua?) Ja ainakin Keravan asemalla hissit ovat jatkuvasti epäkunnossa, koska joku on oksentanut koneistoon. Tai jotain. Perille päästiin onneksi juuri ennen sadetta.

Vähän syö toimintakykyä tuo vauvan kanssa reissaaminen: Minun piti hakea Sellosta kukkia viemisiksi, mutta ipana aloitti infernaalisen kirkumisen saman tien kun juna pysähtyi Leppävaarassa. Siinä vaiheessa ainoat ajatukset olivat, että millä tämä rauhoittuisi ja äkkiä joku bussi tänne, että päästään joskus jonnekinihansamaminnemuttaliikettäjahurinaapeliinnyt perille. Jäi kukat ostamatta. Perillä tajusin, että ainiin no nyt ei ole mitään tuomisia. 

Entisessä työyhteisössäni oli riehunut jonkin sortin vauvaepidemia, sillä kolmesta naisesta jokainen sai lapsen muutaman kuukauden sisään alkuvuodesta. Oli mukavaa tavata vanhoja tuttuja ja vaihdella kuulumisia. Tuli syötyä maha täyteen mainioita tarjottavia ja ihailtua toisten somia vauvoja.

Tässä muutamia treffien alkupuolella räpsimiäni kuvia. Kolmas vauva kiskoi päiväunia kuvauksen aikoihin ja M oli loppuajasta niin huonolla tuulella, ettei tätä sylissä vatkatessa ehtinyt kuvailemaan.

M:lle laitettiin siistimmät vaatteet, kun kerran tyttöseuraa oli tiedossa. Tommy Hilfigerin bodyn M sai kummiltaan ristiäislahjassa, Lego Wearin sukat löytyivät -Keravan Fidalta, farkkupöksyt on saatu tuttavaperheeltä käytettyinä ja kravatin M sai appivanhemmilta. Eivät I-neidin asusteet ainakaan kalpene ”vertailussa”!