Tukholmaan lähdettiin melkoisella hääsäyksellä, sillä olin älykkäästi päättänyt aloittaa loppiaistouhut
jo ennen lähtöä ja projekteja oli kasassa enemmän kuin ehdin järkevästi hoitaa.
Onneksi saimme sentään autokyydin satamaan ja sain nukkua hetken autossa. M oli nukkunut todella huonosti muutamat edeltävät yöt ja jatkoi huonoilla unilla myös laivalla. Herkästi heräävä ja heikosti nukahtava L valvoi matkan aikana kaksi vuorokautta putkeen ja oli jossain vaiheessa jo erittäin hyväntuulinen.
Laivalle päästyämme suuntasimme hyttiin asetuttuamme katselemaan hetkeksi laivan lähtöä keulabaariin.
M hermostui kuitenkin pian ja lähdimme ostoksille. M oli koko matkan itkuinen, väsynyt ja viihtyi enimmäkseen vain liikkuvassa sylissä. Ruokailut saatiin kuitenkin hoidettua kunnialla neliöliinassa nukkumisen ja sormiruokailun avulla sekä hoitovuoroa kummien ja isovanhempien kanssa vuorottelemalla.
Huonojen öiden ja kipeältä vaikuttavan vauvan seurauksena reissusta olisi voinut tulla jopa piinaava. Herkkusuuta hyvä ruoka ja erityisesti aamunälkäistä alati ilahduttavat runsaat aamiaiset auttoivat kuitenkin paljon. Riittävän ilmava henkilökohtainen risteilyohjelmakin auttoi varmasti asiaa.
Myös muutama hetkellinen irroittautuminen vauvan seurasta piti mielialaa ylhäällä. Karkumatkoina toimivat käynti kylpyläpuolella sekä joululahjaksi saamani kasvojen puhdistus ja pedikyyri. L hoiti vauvaa hoitojen ajan ja kylpyläpuolelle pääsimme yhdessä vauvan touhutessa isovanhempiensa kanssa.
Keskustassa jatkoimme menneiden reissujen Götgatanin ja Hamgatanin aloittamaa teemakatusarjaa
perinteisellä Drottninggatanilla. Kävimme Lagerhausissa, KappAhlissa, H&M:llä, Indiskassa ja Waynesissä kahvilla. Ei siis mitään eksoottisia liikkeitä, Lagerhausia lukuunottamatta.
(Ostoksista tulee oma juttunsa, kunhan saan naputeltua.)
Hyttinä meillä oli tällä kertaa DeLuxe-hytti, joka on Commondorea pienempi, mutta siitä löytyy kuitenkin kivasti vaatekaappitilaa, parisänky, iso ikkuna, kohtuullisen kokoinen vessa ja televisio. Virvokejääkaapin sisältö ja erikoisaamiaiset kuuluivat hintaan myös kyseisessä hyttiluokassa. Hyttiin sai mahdutettua lastenvaunut ja matkasängyn sisään. Reissusta selvittiin kohtuullisen vähillä kustannuksilla, sillä hytti hankittiin Siljan joululahjakortilla ja kertyneillä kanta-asiakaspisteillä.
Ehkä L:kin uskaltautuu vielä joskus reissaamaan, vaikka toisena aamuna laivalla hän uhosi, ettei lähde enää koskaan minnekään. M käytettiin lääkärissäkin kotiin palattuamme, mutta mitään helposti todettavaa syytä karmaiseville kitinäkirkumistiloille ei löytynyt. Huonotuulisesta vauvasta ja puolisosta huolimatta matka jäi omasta mielestäni plussan puolelle.
En ole tässä muutamaan päivään ehtinyt istahtamaan koneelle blogeja lukemaan, ja nyt luinkin sitten heti useamman postauksen täältä, ja heti tuli kommentoitavaa mieleen eri postauksista mutta kirjoitanpas ne nyt tähän megamuodossa kerralla.
Ensin, voi ymmärrän niin hyvin tuon miltä tuntuu tosi raskaat univelat. Meillä meni marraskuussa yöt kanssa tolla kahdeksan – yhdeksän heräämisen taktiikalla (vauva käytti minua öisin tuttina), ja olin lopulta ihan zombie. Siinä vaiheessa kun aloin olla niin väsynyt että pelkäsin vahingossa tiputtavani vauvan koska olin jatkuvassa ”huimausolotilassa”, mies meinasi nukahtaa töihin, meidän oli pakko olla ”itsekkäitä” ja viedä vauva yökylään isovanhemmilleen. Nukuin univelat pois ja aloitin uusin voimin unikoulun, jonka tuotoksena luovuimme yösyötöistä kokonaan. Nykyään vauva herää vieläkin kerran tai pari yössä, mutta rauhoittuu nopeasti tutilla tai sitten koisii loppuyön meidän välissä (en raaski tästä luopua vielä). Tämä ei siis ole mikään ”tehkää kaikki näin” -paasaus, vaan ajattelin että tuossa tilanteessa saattaa olla kiva kuulla muiden kokemuksista. 🙂
Toiseksi, meidänkin vauva matkii koiraa! 😀 Täällä kanssa yksi murisija, läähättäjä, ja uutena juttuna leluja suussaan kantava konttaushirmu. Hih, onkohan yleistä koiraperheissä?
Ja vielä, että voi miten ihanalta pedikyyri ja kasvohoito kuulostavatkaan! Osuivat varmaan aika oikeeseen hetkeen. 😉
Hei kiva kun kirjoittelin teidän reissusta, me ollaan lähdössä Ruotsiin laivalla parin viikon päästä 5 kk vauvan kanssa ja vähän jännittää mitä siitä tulee 😉 Eli oli mukava lukea teidän matkakuulumiset vaikka yöt olivatkin menneet huonosti 🙁 Mun huolenaihe, meillä on Emmaljungan isot ja jykevät vaunut joiden kanssa ajateltiin lähteä, pystyyköhän niillä liikkumaan siellä laivalla? Onko aavistsustakaan tai kokemusta? 🙂
Rosanna:
Koetetaan nyt opettaa M nukkumaan omassa huoneessaan. Siellä lämpötila on tasaisempi (makuuhuoneestamme on kulku parvekkeelle), liikettä ilta-aikaan vähemmän (en lajittele pyykkiä, ole koneella tai häärää muutakaan) ja eläimet eivät ravaa eestaas huoneeseen ja pois. Toissayö meni yhdellä heräämisellä ja viime yönä oli kolme. Parempaan suuntaan on silti menty, jos vertaa viimeaikaisiin 9-12 heräämiseen.
Tuonne alkuperäiseen postaukseen oli ainakin yhdestä ”lapsellisesn” koiraperheen äidin toimesta jätetty kommentti, että heilläkin läähätetään, muristaan ja ollaan muutenkin koiramaisia kommunikoinnissa aina välillä.
Kyllä oli ihan aiheellista päästä kasvohoitoon. Hormonaalinen ehkäisy, univaje ja siitä johtuva stressi ovat yhdessä saattaneet naaman ihon aika epätasapainoon. Yhtä aikaa on finnejä ja kuivuutta, eri kohdissa vaan. Nukahdin kasvohoitoon eli se oli kaikesta puristelusta huolimatta ihan rentouttava.
Jalkahoito oli enemmänkin välttämättömyys, koska jalkani menevät kylmillä ilmoilla tosi kuivaan kuntoon. Herkkäjalkaisena olin ihan jännittyneenä, etten potkaisisi tai mölyäisi, kun kutitti ja kirpisteli niin kovin. 😀
EveryDayLife: Minulla on kokemusta vain Siljan Serenadella ja Symphonylla reissaamisesta vauvan ja vaunujen kanssa. Muista laivoista en osaa sanoa. Meidän vaunut tai nykyään rattaat, ovat aika pienet, mutta en ole silti lähtenyt niillä mihinkään laivan Promenaden pikkuliikkeisiin sisään, koska käytävät ovat monin paikoin varsin ahtaat. Alakerran TaxFreessä ehkä mahtuisikin liikkumaan
Muutoin laivan sisällä mahtuu liikkumaan ihan hyvin ja hissithän ovat reilun kokoiset. Siirtymisiin kannattaa varata vähän ylimääräistä aikaa, sillä varsinkin juuri ennen buffetin kattauksia ja aamiaisia hissit ovat todella varattuja.
Ruokailuissa on tärkeää muistaa tehdä pöytävaraus hyvissä ajoin haluamaansa kattaukseen ja toivoa sellaista pöytää, jonka läheisyyteen saisi vaunut, jos haluaa ottaa ne mukaan. Ensimmäisellä risteilyllämme vauvan kanssa tämä oli n. 3kk vanha ja nukkui koko ruokailumme ajan kello 20 alkaen. Saimme käyttöömme neljän hengen reunapöydän, joten vaunut sai kätevästi seinän ja pöydän väliin ja saatoimme itse syödä toisella puolella.
Sekä Buffettiin että Bistro Maximeen arvioisin vaunujen mahtuvan hyvin, mutta El Capitaniin tai Happy Lobsteriin en lähtisi änkeämään vaunuja. Kaikissa on hyvin saatavilla syöttötuoleja.
Kaiken kaikkiaan, kannattaa ottaa kantoreppu tai -liina mukaan, jos sellainen on käytettävissä. Laivalla on helpompi sujahdella pieniinkin koloihin ja Tukholman päässä on helpompaa suhata metrolla ja busseilla, jos vaunujen tuoma jännitysmomentti on poissa.
Toivottavasti tästä selityksestä oli jotain hyötyä. 😀
Edellisen Tukholman reissun matkakuvaus löytyy muuten täältä.
Mahtavaa, kiitos vinkeistä 🙂 Siljalle mekin menossa ja kantoreppu ehdottomasti pakattava mukaan! Onneksityttö viihtyy siinä hyvin, niin ei tatvi ajatella mitä siinä kantaminen tuo tullessaan 😉 Buffakin varatu jo matkaa varatessa, niin toivottavasti siellä on sijoitetu meidät kivaan pöytään, koska soittaessani mainitsin moneen kertaan vauvan mukana olosta 😉 Hauskaa päivää sinne teille! 🙂
Hola! Aiotteko mennä katsastamaan uutta Viking Gracea? Jos sellaista on joskus tulevaisuudessa suunnitelmissa, niin postauksia luetaan mielellään, etenkin kommentteja kohutun epäsuomalaisista sisustusratkaisuista 🙂
Kyllä minä jo niitä konseptikuvia olen sisustuslehtien mainoksista ihaillut.
Varmaan käydään jossain vaiheessa katsastamassa, JOS uskataudumme Turkuun… Hui.
Double challenge ;;)