Kissojakin kiinnostaa.
Kun opintoja on jäljellä viisi kuukautta ja valmistuminen siintää edessäpäin, on jokaisen sukulaisen, kaverin ja puolitutun mitäs kuuluu-kysymysten listalla: ”Minnes olet menossa sitten töihin?”
Jos joudun vielä kerrankin selittämään, että en tiedä, koska edellinen harjoitteluni on ollut viime keväänä, työpaikka kolmen vuoden takaa ja aikomus loikata työelämään vasta syksymmällä, saatan vääntää kysyjää nenästä. Oli kysymys kuinka hyväntahtoinen ja neutraaliksi tarkoitettu tahansa.
Yleisimpien työpaikkailmoituksia listaavien sivustojen kautta on ilmeisen mahdotonta löytää syyskuussa alkavien työsuhteiden ilmoituksia tässä vaiheessa edellistä (!) vuotta. Ymmärtäisin toki, jos olisin tehnyt pitkään keikkaa samassa paikassa opiskelujen ohella ja olisin jäämässä sinne oletettavasti myös töihin. Tai harjoittelupaikan kontaktien tai jonkin vastaavan kuvion kautta olisi selvät sävelet tulevan työpaikan suhteen.
Kun näin ei kuitenkaan ole, kuten jokaisen viimeisen vuoden aikana kanssani keskustelleen pitäisi tietää, en tiedä, miksi kyselyt liittyvät useimmiten spesifisti työpaikkaan eikä esimerkiksi siihen, minkä asiakasryhmän parissa haluaisin toimia tai minkä tyyppiset työtehtävät kiinnostaisivat. Onneksi niitäkin tiedustellaan, sillä sellaisiin kysymyksiin osaan sentään vastata.
Tässä tilanteessa pitäisi varmaan huijata olevansa raskaana niin loppuisivat ne pahuksen kyselyt… Että sellaisia sangen pikkumaisia ongelmia ja vähemmän rakentavia ratkaisuja tähän päivään…
Sitten kun asia on ajankohtainen, niin muista käyttää tätä blogia apuna! Kerrot just tuon kohde ryhmän jonka kanssa haluaisit työskennellä ja millaisissa tehtävissä. En olis yhtään yllättynyt, jos jollain lukijallasi olis tiedossa sopiva avautuva paikka ja tää blogihan on ehkä parasta mahdollista oman itsensä promoa! Olet osoittanut täälä olevasi perkuleen ahkera ja aikaansaava, luova, ratkaisukeskeinen, välittävä, positiivinen ja ihminen. Jos mää oisin headhunter ni oisit mun listoilla!
Ihana kommentti – kiitos! Aidosti liikutuin kun luin tämän. :,)
Mä niiin tiedän tunteen… Hoitovapaa loppuu kesällä, työpaikkaa ei ole odottamassa, enkä oikeastaan edes tiedä, mitä haluan tehdä syksyllä…. Joten melkoisen ärtyttävää vastailla aiheeseen liittyviin kysymyksiin! Kun tosiaan, hieman hankala niitä töitä on puolta vuotta aikaisemmin edes hakea.
Uuh, tiedätkö mä mietin silloin kun sain lapsen (ei ollut suunnitelmissa) kesken opintojen että ONNEKSI on opinnot joihin palata hoitovapaan jälkeen, koska sitten on selvät sävelet eikä tarvitse lähteä tuohon kysymys-vastausrumbaan vielä silloin.
Paljon tsemppiä siis sinne – hyväntahtoisten, mutta ah niin ärsyttävien kysymyksien sietämiseen!
No just sama! Ymmärrän kyllä, että oli ne sitten ihan oikeeta mielenkiintoo tai kohteliasta small talkia niin tarkotusperä on ihan hyvä, mutta kun argh. Ois pitänyt jo joskus kaks vuotta sitten keksiä joku työpaikka tai työtehtävä, niin ei ois tarvinnu hämmentää ihmisiä ”en tiedä” -kommenteilla. Jatkan niitä silti edelleen.
Mä olen jopa heittänyt pari oman kotipaikkakunnan ”oikean alan ja kohderyhmän” työpaikkaan esimerkkeinä sellaisista paikoista, joihin voisin hakea, jos sopivaan aikaan olisi paikkoja auki. Se yleensä tyynnyttää kyselijät, vaikken oikeasti anna yhtään sen tarkempaa tietoa – eihän ole mitenkään sanottua, että niistä aukeaisi paikkoja lainkaan lähivuosina. 😀
Oho, mä olen aina ajatellut nuo kysymykset juurikin niin, että mua kiinnostaa mikä suuntautumisvaihtoehto (valmistumassa olevaa) opiskelijaa kiinnostaa. Ja tietääkö hän jo että minkälaisissa työtehtävissä hän mieluiten haluaisi työskennellä. Näin äkkisältään kuulostaa aika röyhkeältä tiedustella missä joku aikoo työskennellä. Paitsi ellei ole tiedossa että on tehnyt jossain jo kolme kesää töitä, silloinhan on ihan mahdollista että jatkaa samassa paikassa valmistumisen jälkeen.
Joillain (itselle vieraammilla) aloilla kiinnostaa myös se, missä kaikkialla kyseisen tutkinnon omaava voisi työskennellä.
Tota mäkin just mietin, että eipä ne kyselijät pahalla meinaa vaan usein oikeesti kiinnostuneena. Mut se on vähän sama kun yo-juhlissa sata ihmistä kysyy että mitäsänytsitmeinaattehdä, ja jos ei yhtään tiedä niin se vastailu alkaa nyppiä. Ja kun mä en oikeesti tiedä mitä mä haluisin tai mikä mua kiinnostais 😀 siis sellanen realistinen mitä voisin oikeesti opiskelujen jälkeen tehdä. Sit kun vastaan vakion ”tää tutkinto on aika laaja-alanen, että varmaan sen mukaan millasia paikkoja vaan on avoinna virastoissa tai firmoissa”, niin ei se oikein taida kauheen pätevää kuvaa antaa…
Joo, ja sit tuollainen ”no siis melkein missä vaan millasta hommaa vaan” ei anna yhtään kuvaa että mitä se tyyppi oikein opiskelee 😀 Mutta aina ei voi voittaa. Melkein minkä vaan kysely alkaa jossain vaiheessa rasittamaan, jos itse ei tiedä tai halua vastata, ja aina vaan kysellään sitä yhtä ja samaa.
Oi pahinta olisi jos ei yhtään tietäisi. Siis ei yhtään. Mulla on omalta alalta toivehommia ja sit sellaisia salaisia haaveita, jotka tuskin tän elämän aikana toteutuu…
Siis mähän diggaan kyllä jutella omasta alastani, vaikken niitä hommia ole kauaa vielä tehnytkään. Voin jaaritella hyvistä käytännöistä ja epäkohdista ja ennaltaehkäisevästä työstä jne. maailman tappiin, mutten osaa kertoa, että saanko nyt paikan saman tien paikallisesta sijoitusyksiköstä määrättynä päivänä.
Ööh pointtina tässä että yleisluontoisille kyselyille peukkua, työsopimuksen näkemisen vaatimiselle vihaista irvistystä. 😀