Ai mitä tein tänään koulussa?
Kävelin ämpärikengillä, sain pienen käden silityksen olkapäälleni, loikin ponnahdusludalta telinevoimistelupatjalle, kehuin ja kannustin, ”trapetsitaiteilin” penkillä…
Jonglöörasin hernepusseilla, jäin banaaniksi, soitin sirkusmusiikkia minikaiuttimesta, räpsin kuvia, puhalsin kolahtanutta jalkaa, ohjeistin, olin limahippa, keräsin palautetta sekä ihastelin miten fiksua joukkoa nuo kerhossa touhuavat 4-6-vuotiaat olivatkaan.
Koulun ruokalassa pellenenä sai osakseen vaihtelevassa määrin hymyjä ja kummastuneita mulkaisuja. Mutta eikös meikillä pitäisikin korostaa ominaispiirteitään kuten kestopunaista nenää? Ehe-ehe.
Iltapäivän taidelähtöisen varhaiskasvatuksen luennolle (liikuntaa, estetiikkaa ja musiikkia yhdistäneen) sirkustuokion vetämisestä kielivä asu ja meikki sentään sopivat kuin… nenä päähän.
Söpö pelle <3
Parempi niin kuin pelottava pelle. ô__Ô
Mä haluan kanssa pelata ”limahippaa”! (Nonnih, sinne meni viattomuus. Anteeksi :D)
Mä en tiennytkään, että tykkäisit leikistä, missä painimatolla kierivät ja kikattavat ihmiset koettavat pyydystää vielä jaloillaan seisovia/juoksevia yksilöitä käsillään haroen mukanaan kierivään ihmismassaan. Muita tunnustuksia? ;DD