Julkaistu 10.9.2014

On vähän haipakkaa pitänyt näiden muuttoon liityvien blogiasioiden järjestelemisessä, kahdentoista tenttikirjan huojuvan pinon pystyssä pitämisessä ja huushollaamisessa, mutta tänään ehdin olla tovin itsekseni miehen lähdettyä lapsen kanssa liikenteeseen. Ja juhlasuunnitteluksihan se lipsahti heti, yllättäen ja pyytämättä.

Parin viikon päästä täytämme nimittäin paliskuntana pyöreitä vuosikymmeniä ja juhlateemaksi valitsin yksinvaltiaan elkein intiaanipippalot. Mies luuli pitkään, että vitsailin, kunnes näki Facebookin juhlakutsun. Voi raukkaa, tämä ei edelleenkään ymmärrä, etten laske leikkiä kuolemanvakavista asioista, kuten teemajuhlista.

Mihinkään suurisuuntaisiin askarteluoperaatioihin tuskin kerkiän repeämään ja siksi ajattelin päästää itseni kerrankin vähän helpommalla ja hakea sulkapäähineeni jostain lelukaupasta sekä tilailla koristeita ainakin lähes valmiina. Ainakin Pop up-kemuilla näyttäisi olevan kivoja ja tyylikkäitä intiaaniteemaan sopivia koristeita.

Tarjoilut ovat sen sijaan vielä täysin avoinna, olen harkinnut hyödyntäväni ainakin osittain tuon minimunkkikuvan alkuperäisen blogilähteen menua sekä poimivani lisää leivontaideoita muun muassa nuo kuppikakut esittelevästä juhlapostauksesta. Jos saisin aikaiseksi hankittua tulostimeemme puuttuvat musteet, voisin myös printata jotain kivaa esimerkiksi täältä, mutta jos vanhat savumerkit pitävät paikkansa, se voi osoittautua ylivoimaiseksi tehtäväksi.

Inkkarikemut aikuisille, uhka vai mahdollisuus? Ja jos keksitte jotain hauskoja tarjoiluideoita, vinkatkaa! Olen virallisesti pulassa niiden kanssa!