Olimme perjantaista lauantaihin reissussa kahdeksan bloggaajan porukalla. Idea yhteisestä reissusta heitettiin joskus yön pimeinä tunteina puolivillaisesti ja siitä kehkeytyi pian soppa, joka piti sisällään korkealentoista ideointia, lähes pissat housussa kikattamista ja lopulta matkavarauksia. Koska porukkamme koostuu perheellisistä rouvista, joilla on pieniä lapsia ja monilla opiskelut kesken tai lapset kotihoidossa, oli maltillinen budjetti ensisijainen kriteeri matkaa valittaessa.
Päädyimme valitsemaan Tallinnan matkakohteeksemme sen sijainnin, suhteiden sekä hintojen vuoksi. Osa porukasta yöpyi tuttavan asunnolla ja loput vuokra-asunnossa. Matka taittui reittialuksella alle parissa tunnissa suuntaansa ja hintaa matkan varsinaisille kuluille eli ylityksille ja majoituksille kertyi alle viisikymppiä matkaajaa kohden. Oma lukunsa olivat tietenkin osalla matkat Helsinkiin sekä ruoat, juomat ja ostokset. Mutta kohtuulliset, etten sanoisi edulliset, lähtökulut matkasta ovat tietenkin kivoja siinäkin mielessä, ettei perillä tarvitse ihan nähdä nälkää.
Ja kyllä me syötiinkin! Paikallisissa ruokakaupoissa elintarvikkeet olivat edullisia ja erinäisiä eväitä ilta- ja aamupaloiksi sekä matkoille hankittiin niistä. Myös ruokatuliaisia hankittiin. Tulopäivänä söimme kaikki yhdessä Bar Bistro Kukekessa maittavan aterian ja seuraavana päivänä hajaannuimme tutkailemaan kaupunkia valitsemastamme vinkkelistä. Osa shoppaili vaatteita, toiset kolusivat luomuputiikkeja ja käsityötarvikeliikkeitä, toiset istuskelivat lähinnä kahvilla, mutta aina välillä törmäsimme toisiimme. Itse käyskentelin tunnelmoimassa vanhaa kaupunkia ja haukkasin vegeburgerin ihastusta herättäneessä Kohvik Sinilind:issä.
Hemottelimme työ-, opiskelu- ja perhearjen kuormittamia kehojamme ja päitämme myös spassa. Jossain hemmotteluhoidossa piipahtaminen kuuluu olennaisesti omien Tallinnan reissujeni to-do-listoille eikä tämä reissu ollut poikkeus. Kukin valitsi tarpeidensa mukaan käsi-, jalka- tai kasvohoidon, hieronnan tai kampaajan. Ja kyllä puunattua, kuorittua, värjättyä, rasvattua ja punalakattua porukaa marssikin hoitohuoneista esiin. Itse makasin lähes tunnin hoidossa, jossa kuorittiin, hierottiin ja parafiinikäsiteltiin jalat sekä hierottiin aromaattisella öljyllä niska, hartiat ja selkä. Aaaah.
Jutut olivat välillä todella levottomia ja lopun ajasta ihan poskettomia. Nauroin, itkin ja ajoittain kauhistelinkin meininkiä. En muista, milloin olisin ollut yhtäjaksoisesti noin monta tuntia vähän väliä naurussa suin. Ainoat lyhyenlännät harmituksen hetket iskivät ruokailuvälien venyessä ja verensokerin laskiessa. Tuolloin koetin rajoittaa nurinani minimiin – toivottavasti en narissut ihan kauheasti…
Ja kollektiivista ärsytystä aiheuttivat myös sikahintaiset taksimatkat, joiden maksunaisiksi jouduimme napattuamme sattumanvaraiset taksit porukallemme satamasta. Taksilla matkustaminenhan on parhaassa tapauksessa varsin halpaa Tallinnassa; Ajoimme taksilla kolmesti, ja kahdella kertaa lasku oli kaikkineen alle kymmenen euroa. Mutta ensimmäisellä matkalla hintaa kertyi kolmesta kilometristä lähes neljäkymmentä euroa. Köyhää itketti.
Julkisen liikenteen vuorokausilippu maksoi vain viisi euroa, joten sellaisenkin hankimme. Pidemmällä vierailulla ja bussireitteihin perehtymällä siitä saisi enemmän irti kuin mitä ehdimme tällä reissulla sitä hyödyntää. Tallinnassa lähes kaikki on myös reippaan kävelijän ulottuvissa ilman erityisiä kulkuvälineitäkin. Tosin kenkien tulisi olla hieman fiksummat kuin jalassani olleet tolppakorot. Kävelykenkäni nimittäin hajosivat menomatkalla ja jouduin odottamaan lauantain aamupäivään tohvelieläimeksi muuttumistani.
Emmi kirjoitti reissusta tapansa mukaan syvällistä, filosofista pohdintaa ja Rosanna raahautui kotiin pahkiväsyneenä, mikä ei matkan pituuden huomioon ottaen ole mikään ihme. Tässä pähkäilen, minkä ajatuksellisen kultamunan saisin tähän hätään puserrettua. Ehkä en mitään. Odotin reissulta pienimuotoista seikkailua, mukavuusalueelta poistumista, naurunremakkaa, syömistä, kimppapetiä ja ikimuistoisia hetkiä. Sain ne kaikki ja lisäksi kuuman kylvyn, auringonlaskun merellä ja säikäytettyä pari naista pois tolaltaan. Keksin myös, miltä haluan näyttää vanhana mummona ja pidettyä reissun kulut kurissa kiitettävästi. Ei voi valittaa!
Olen tällä hetkellä vain hurjan iloinen näistä(kin) bloggaamisen ja blogosfäärin kautta tutuiksi tulleista huipputyypeistä ja siitä, että minut on kelpuutettu niin moneen hauskuuteen mukaan nitisemään ja nilkuttamaan. Kiitos siis Emmi, Rosanna (myös muutamasta kuvasta), Amma, Iksu, Raissi, MinEna ja Ella F.!
NIIN mahtava reissu! Seuraavaksi lontooseen 😉
To-del-la-kin!
Näyttää toooosi kivalta reissulta! 🙂
Ihan kesän kohokohtia kyllä! <3___<3
Olit kyllä oikein kivaa matkaseuraa, jälleen kerran, eikä nälkäkiukkukaan näkynyt päällepäin! 😀 Kiitos sulle, sekä virallisena valokuvaajana toimimisesta että ihan siitä että oot sä. 🙂
No kyllä mä taisin vähän sinne ravintolalle kävellessä rutista kaikesta mahdollisesta. 😉
Kiitos itsellesi. <3