Pohdimme Seurasaaressa bloggajakollegoita tavatessamme, pitäisikö blogin kuvien olla aina huikeita taideotoksia vai riittääkö se, että niissä on ikuistettuna hauska tilanne, ohikiitävä hetki, kuvassa esiintyvälle henkilölle tyypillinen ilme tai tämän pohjimmainen olemus.
Useimmat olivat sitä mieltä, ettei kuvien tarvitse olla ihan justiinsa. Itse karsin yleensä kuvia rankallakin kädellä ennen julkaisua. Otan ja otatan suuren määrän kuvia, joista vain harvat päätyvät blogiin asti. Olisi hienoa jos kuvat olisivat kuin pieniä taideteoksia, mutta siihen on vielä pitkä matka.
Eilisessä asuntomessupostauksessa oli tavallista enemmän kuvia, yli kolmekymmentä kappaletta, mutta oli niitä muistikortillakin melkein kolmesataa. Iso osa kuvista päätyi jo ensimmäisellä karsintakierroksella roskakoriin ja loppujakin poisteltiin, rajailtiin ja muokattiin vielä.
Näistä mökkikuvistakin olisin julkaissut tiukimpana seulomispäivänä vain muutaman. On epätarkkuuksia ja ylivalottumista, epävalokuvauksellista tavaraa taustalla ja koiralla jämäkulhojen puhdistamisesta takkuun menneet korvat.
On vinksahtaneita pumppuja, lettuisia puseroita ja mustikkaisia suita.
Takkuisia tukkia ja paidattomia kummisetiä. (No se tuskin on miinusmerkkinen asia!)
Mutta sellaistahan mökillä oli. Hieman rentuissa vaatteissa kuljeskelemista, pöpön karkoittelua, ”killaamista”, mustikoiden syömistä suoraan varvikosta ja ”liikon” ihmettelyä. Ja sitten oli lautapelistä tappelemista, saunomista, uimista, viileässä ja pimeässä nukkumisesta nauttimista, koiran kanssa touhuamista sekä lasilliset kuohuviiniä toteutumisvaiheessa olevan unelman kunniaksi.
Mitä mieltä olette?
Millaisia kuvia tykkäätte katsella blogeissa ja kuinka viimeisteltyjä toivotte kuvien olevan?
Mä en olisi edes huomannut noita koiran korvia! Mutta sama juttu, karsinta on kova, varsinkin meikkien kuvaus on todella haastavaa. Otat 80 kuvaa ja niistä kaksi päätyy blogiin, suurin osa suoraan roskakoriin. 😀 En halua liian viimeisteltyjä kuvia, tietty rosoisuus saa säilyä.
Sulla on kyllä hyvännäköisiä tuotekuvia! Kun monilla ns. isoilla nimillä on kaikenmaailman isot lisäsalamat ja kuvausteltat tuotteille niin ei mikään ihme, jos tulee vähän paineita.
Minustakin rosoisuus on toisaalta ihan hyvä. Pikkaisen silti kadehdin niitä viimeistellyimpiä kuvia aina joskus.
No jos tuosta paidattomasta kummisedästä olisi lisää kuvia niin katselisin mielelläni 😀
Valitettavasti en voi luvata kuvia yksinoikeudella, kun niitä löytyy jo mm. tällaisesta: http://www.iltalehti.fi/viihde/2013053117093517_vi.shtml
😀
Minusta kuvia ei tarvitse muokata, rajata yms. ollenkaan. Ihan tavalliset kuvat tavallisesta elämästä ovat mukavaa katseltavaa.
Kanssasi samoilla linjoilla olevia on hyvin paljon, onhan monissa suosituissakin blogeissa hyvinkin heppoisella kalustolla otettuja, iloisia ja arkisia, muttei valokuvauksellisesti kovin laadukkaita kuvia. Niistäkin voi silti välittyä kaikki olennainen ja tulla hyvä mieli!
Lifestyle-blogien osalta odotan kyllä aikakauslehtityylisiä viimeisteltyjä kuvia, mutta joku raha ”tuunaamisellakin” pitäisi olla. Tuntuu aika teennäiseltä lukea juttuja tyyliin ”tässäpä olemme mökillä marjastamassa ja hups vaan koko porukalla on merkkivaatteet viimeisen päälle”.
Olen itse pitkälti samoilla linjoilla. Tykkään katsella hyviä ja ”siistejä” kuvia. Juttujen puolesta jotkut, muutoin suosikkiblogieni joukkoon lukeutuvatl, blogit eivät nouse ihan sinne kirkkaimpaan kärkeen siksi, että kuvat ovat usein tärähtäneitä, huonosti valottuneita tms.
Jokainen arvostaa erilaisia asioita, mutta ei oikean perheen marjastusreissun tosiaan tarvitse näyttää siltä kuin se olisi varta vasten lavastettu johonkin naisten- tai perhelehteen niin että tukka, meikit ja vaatteet olisi valittu viimeisen päälle.
Puutalobabylandiassa on Gigantin halvimmalla pokkarilla tai kännykällä räpsäistyt kuvat. Rajaan niitä usein vähän, mutta that’s it. Monesti laitan myös epätarkkoja kuvia, jos niissä on jotenkin parempi fiilis kuin paremmissa.
Mutta ehkä se on tyylilajikysymys – johonkin tyyliin sopii paremmin kaunis ja huoliteltu, ”mun tontilla” on enemmän sellainan arkinen ja sekava fiilis. Omien valintojen takana on myös selkeästi, että a.) en omista järkkäriä enkä ole raaskinut sellaiseen laittaa rahaa ja b.) minulla ei ole aikaa kuvankäsittelyyn – tai ainakin se olisi pois kirjoittamis/kommentointitiheydestä, josta puolestani en ole niin valmis tinkimään kuin kuvien laadusta 🙂
Mun silmään kuvat kyllä luovat hyvin blogin tunnelmaa – on se sitten tyylikkään harmoninen tai vastaavasti ”sopivan kotikutoinen” 🙂
Hei kukin tyylillään, harmonisesti tai arkisemmin!
Ja meillä järkkärin hankki mies joka vaan rrrakastaa kaiken tekniikan kanssa leikkimistä. 😉
Minulla on vähän sellainen ”tahdon kaiken”-blogihulluussyndrooma eli pitäisi satsata tekstiin JA kuviin JA kommentteihin ja sitten jokin osa-alue kärsii vuorotellen. Joten joskus esim. kommentteihin vastaamisessa kestää muutamia päiviä.