Aihearkisto: Mieli & hyvä elämä

Yöimetyks(i)en lopettaminen

Kirjoittaja: phocahispida Kategoriat: Mieli & hyvä elämä, Ruoka & juoma, Ystävät & perhe 43 kommenttia

Nyt alkaa olla mitta täynnä.
Ei vielä pahasti, mutta siinä määrin että tartteis tehä jotain. Nimittäin yöimetyksille.
Olisi mukava päästä eroon viimeisestäkin säännöllisestä yösyötöstä,
joka tapahtuu nykyisellään kolmen aikoihin yöllä. (Huonoina öinä imetyksiä saattaa siis olla useitakin)

M on kuitenkin jo yli vuoden ikäinen ja syö neljästä viiteen ateriaa päivässä
– sekä juo rintamaitoa viidestä seitsemään kertaan päivässä. En täten suostu uskomaan,
että yösyömisessä olisi niinkään kyse nälästä tai janosta kuin tavasta ja tottumuksesta. 

Koska en ole vielä ihan puhki, ajattelin ottaa itseäni niskasta kiinni ja poistaa yösyötöt vuorokausirytmistämme.
Saa nähdä, miten käy. Viime yönä taaperoraivoa kesti kunnioitettavan tunnin ja vartin yhtäjaksoista huutoa,
kun tissiä ei yht’äkkiä saanutkaan. Epäilen vähän, kuinka monta yötä tai viikkoa jaksan taistella
ennen kuin annan jossain vaiheessa totaalisen väsyneenä periksi.

Kysynkin siis:
Onko sinulla omakohtaista kokemusta
tai oletko kuullut huippuhyvän niksin, jolla yöimetykset saa kaikista kivuttomimmin lopetettua?  

Meillä mies ei ole käytännössä käytettävissä yöaikoina, joten en voi laskea sen varaan.
Joten mikä avuksi, ettei pää täysin hajoa yksinäisissä yöllisissä taisteluissa
tissin perään huutavaan puoliuniseen ja erittäin sitkeään taaperoon?

 

Kulinara-arvonta

Kirjoittaja: phocahispida Kategoriat: Höpsöä, Mieli & hyvä elämä, Ruoka & juoma 50 kommenttia

Ja lupaamani ”140 seuraajan arvonta” saadaan viimein käyntiin.

Tiedättekö Rörstrandin Kulinara sarjan, jota saa muun muassa Iittalan ja Stockmannin kautta?
Minulta koko sarja oli mennyt ihan ohi siihen saakka että kiertelin jokunen viikko sitten etsiskelemässä arvontavoittoa. Ja astiahyllyssä silmiini osui jotain ihanan värikästä, sopivastin retroa, runsasta mutta ilmavaa.
Ihana, ihana Kulinara!

”Kulinara-sarjan astioissa on kesäinen, hieman 50-luvun hengessä laadittu herkullinen kuvitus,
jonka aihe on ammennettu puutarhan ja metsän antimista.” 

Minusta kuvituksessa on värimaailmassa ja aiheissa aineksia kesästä syksyyn eikä se ole välttämättä erityisen kesäinen. Ihana se silti on. Valitsin arvottavaksi astiaksi purkin, sillä yksinäinen lautanen, kulho tai muki ei olisi ehkä yhtä mielekäs kuin purkki, jota voi käyttää sellaisenaan mihin tahansa säilytykseen ja pitää esillä.

Purkki on konepestävää posliinia, joka kestää myös kuumennuksen mikroaaltouunissa.
Purkissa on tiivistetty kansi. Korkeus 11,5 cm, halkaisija 9,5 cm.
Design on Hanna Werningin käsialaa.

Jos ihastuit astiastoon päätä pahkaa, kannattaa suunnata Hulluille Päiville.
Astiastosta on halvennuksessa lautasia, mukeja, kulhoja sekä erikokoisia tarjoiluvateja ja kulhoja.
Nyt saisi siis edullisemmin astiaston alkuun…

Astioiden keräilijöitä hellittään Hulluilla Päivillä muutenkin:
Mukavassa alennuksesta on Kulinaran lisäksi muun muassa:

Arabian KoKo:a, Kotikaupunkia ja Runoa,
Iittalan Teemaa, Kastehelmeä, Taikaa ja Satumetsää,
Marimekon Oivaa ja Siirtolapuutarhaa.

Nyt kieltämättä harmittaa pikkiriikkisen, että meillä on
tämän keittiön kaappien vetoisuuden asettamien rajojen vuoksi astiakiintiö täynnä.

Voit osallistua arvontaan jättämällä kommentin tähän juttuun sunnuntaihin 7.4 mennessä.
Kerro kommentissa suosikki-astisarjasi.
Joko sellainen, jota sinulla on tai sellainen, jota haluaisit kaappejasi ja kattauksiasi koristamaan.
Tuttuun tapaan palstan rekisteröityneet seuraajat saavat kaksi arpaa ja muut yhden.

Onnea arvontaan!

(Ensimmäinen kuva löytyi täältä.)

 

Näin minä laulan matkallani

Kirjoittaja: phocahispida Kategoriat: Mieli & hyvä elämä, Oma elämä, Syvällistä 3 kommenttia

Tätä lauloin eilen M:lle junassa tämän kitistessä turhautuneena.
Kun nousin junasta, astuin suoraan isoon vesilätäkköön ja aurinko paistoi.
Tänään olen laulanut kyseisen kappaleen moneen kertaan kovaan ääneen.
Lupaus kesästä, sietäisikin olla.

Laulun sanat: Scandinavian Music Group

 

Pääsiäistoivotus

Kirjoittaja: phocahispida Kategoriat: Matkat, Mieli & hyvä elämä, Oma elämä 1 kommentti


Me ei olla täällä enää.
On vain kissat, kukat ja vähän tavallista korkeammat huoneet.
Ja väillä ovi aukeaa, hontelo hahmo astuu sisään,
päästää asuntoon talon äänet ja rapsuttaa kehrääviä kissoja.

Me kävelemme hiljaksiin lumen alta paljastuvaa hiekkatietä auringon paistaessa silmiin.
Istumme nuotiolla ja väistelemme kipinöitä.
Rentoudumme pitkän päivän päätteeksi saunassa.
Nukahdamme ihanan kokonaisvaltaisesti väsyneinä vanhaan natisevaan puutaloon.

Tuoksuu keväältä.
Sen voi myös kuulla. Tuulee eri lailla kuin aiemmin.
Jää natisee hiljaa, pian meri vapautuu sen alta.

Ihanaa pääsiäistä kaikille!

PS.
Palstalla tapahtuu, vaikka mama ei olekaan kotosalla.
Pysykää siis kuulolla.

 

Jälki minussa

Kirjoittaja: phocahispida Kategoriat: Ajattelin tänään, Mieli & hyvä elämä, Sisustus 7 kommenttia


Jos jotain olen miettinyt niin sitä, miksi toiset kaipaavat kauneutta.

Maisemia, auringonlaskuja, kastetta vain hetki sitten mullasta esiin puskeneiden krookuksien kärjissä 

tai hajuvesipulloista heijastuvaa valoa, erikoisia kiviä, joissa on muistuma kesän lämmöstä,

laskoksille meneviä helmoja, millilleen omille paikoilleen aseteltuja esineitä?


Ja miksi se on toisille yhdentekevää, ajanhukkaa, merkityksetöntä.

Eihän kauneuden kaipuuta voi selittää järjellä. 

Miksi se silti on toisissa niin vahvana, että välillä se tekee elämästä vaikeaa?

 

 

Piilopaikka

Kirjoittaja: phocahispida Kategoriat: Mieli & hyvä elämä, Ystävät & perhe 2 kommenttia

Joskus sitä kaipaa hieman omaa rauhaa. 
Pakopaikkaa arjen hyörinän yläpuolella.
Majakan valokoppia tai kotkanpesää kallion reunalla.
Mahdollisuutta tarkkailla sivusta miten asiat lutviutuvat omalla painollaan.
Uusia näkökulmia asioihin.

Onneksi on vierashuoneen yläsänky.

PS:
Kissojen elämä on välillä kovaa pikkulapsiperheessä.
Ei ihme, että ne viettävät paljon aikaa yläsängyssä.

 

Tahdoin

Kirjoittaja: phocahispida Kategoriat: Mieli & hyvä elämä, Rakkaus & suhteet, Uutiset & yhteiskunta Kommentoi

 

Satuin rakastumaan ja perustamaan perheen miehen kanssa.
Yhtä hyvin elämä olisi voinut mennä niin, että minulla olisi perhe naisen kanssa. 
Mutta silloin meillä ei olisi ollut yksilöinä, pariskuntana tai perheenä
samoja oikeuksia tai mahdollisuuksia kuin mitä nykyisessä parisuhteessani meillä on ja oli.

Minusta se on väärin. Jos sinun mielestäsi rakkaus, sitoutuminen, halu jakaa elämänsä toisen kanssa, olla vanhempi ja osa perhettä ei katso parisuhteen osapuolien sukupuolta, anna äänesi kuulua. Välitä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden viesti.

Tahdo jo tänään.

 

Ensimmäinen kevätpäivä

Kirjoittaja: phocahispida Kategoriat: Höpsöä, Mieli & hyvä elämä, Sisustus 3 kommenttia

Tai siltä ainakin tuntuu. 

Parvekkeella oli niin lämmintä että siellä pystyi istuskelemaan villamekossa ja -sukissa palelematta.

Asunnossa kukkii. Naistenpäivägerberat helottavat olohuoneessa, 
keittiön tasolla ja makuuhuoneessa kukkivat narsissit ja pajunoksissa on pörheät kissat.

Tänään autiotuvalla pienet partiopojat karkasivat kevätjuoksuilleen hangen keskelle.

Olen nähnyt vain kauniita ja iloisia unia viime öinä. 

Äkillisesti lisääntyneen valon aiheuttamat päänsäryt ovat lähes loppuneet
silmien ja aivojen totuttua taas kirkkauteen.

Tuntuu siltä, että olen jälleen täynnä iloa ja rakkautta.

Mies ja vauva näyttävät kauniilta ja ihanilta.

Näiden ärsyttävät piirteet tuntuvat kadonneen jonnekin taka-alalle
ja haluaisin vain viettää aikaa heidän kanssaan.

Eläinten tohelluksetkin voi kuitata söpöinä ja naureskella niiden edesottamuksille.

Jotain keväthulluutta on siis ilmassa.
Ja aion nauttia täysin siemauksin siitä, etten juuri nyt voi olla hymyilemättä.

 

Tuuletus

Kirjoittaja: phocahispida Kategoriat: Mieli & hyvä elämä, Rakkaus & suhteet, Ruoka & juoma 3 kommenttia

Nämä vanhemmat suuntaavat vauvauinnin jälkeen ”treffeille” eli ulos syömään ja elokuviin.

Vauva on ollut jonkin flunssanpoikasen vuoksi kärttyinen ja nukkunut levottomasti muutaman päivän (ja yön) ajan, vaikkei olekaan ollut kunnolla kuumeessa tai kipeänä. Olemme arponeet, onko kyse edes mistään pöpöstä vai vaikuttaako kävelyn oppiminen tai mahdolliset tulevat hampaat taas yleisvireeseen.
Niin tai näin, tekee ihan hyvää päästä edes muutamaksi tunniksi tuulettumaan ihan kahden kesken.

Saamme käytettyä joululahjaksi saamamme elokuvaliput ja niihin sisältyneen lastenhoitolupauksen tässä samalla. M palaa kotiin sitten myöhään illalla, että saa heräillä taas yön vanhempiensa iloksi. Minun ei sentään pitäisi nukahtaa kesken elokuvan, sillä sain otettua lyhyet päivätorkut tänään.

Nauttikaa lauantai-illasta!
Minä ainakin aion nauttia.

 

Käänteispsykologiaa

Kirjoittaja: phocahispida Kategoriat: Ajattelin tänään, Mieli & hyvä elämä, Ystävät & perhe 4 kommenttia

Käsi pystyyn, jos poika- tai tyttöystäväsi, avopuolisosi, aviomiehesi tai vaimosi pelaaminen ärsyttää aika ajoin. Hep! Minua ainakin. Ei pelaaminen niinkään häirinnyt silloin kun olimme vain minä, mies ja eläimet. Tai eipäs huijata, häiritsi se, mutta ei yhtä paljon.

Mikä siinä sitten vaivaa ja ärsyttää? Ehkä se, etten ole koskaan pelannut mitään konsoli-, PC- tai mobiilipelejä pahemmin. Ala-asteella pelasin silloin tällöin kaverin kanssa Sims:iä, jossa rakensimme taloja, puimme hahmoja ja tapoimme niitä uima-altaaseen poistamalla altaasta uimatikkaat. Ihan normaalia siis. Mutta sen jälkeen pelaamiseni on jäänyt pikapelien kuten Tetriksen tai erään timanttipelin naputtelemiseen sekä lukuisten eri lautapelien pelaamiseen.

En siis oikein ymmärrä, miten joku jaksaa käyttää suurimman osan vapaa-ajastaa moiseen puuhaan. Uskon että minua ärsyttäisi paljon vähemmän, jos toinen tekisi jotain, minkä koen tärkeäksi: Vaikkapa lukisi, urheilisi, tapaisi ystäviään tai sukulaisiaan.

Nyt kun arki-iltamme on jaettu selkeästi sinun, minun ja meidän paloihin, ei pelaamisesta ole enää tarvinnut riidellä. Mies tehkööt omalla vapaa-ajan palasellaan mitä haluaa. Kunhan mies malttaa hoitaa vauvaa ja oman osansa kotitöistä sekä viettää hetken kahdenkeskeistä aikaa vaimonsa kanssa, ei minulla ole asiaan mitään naputettavaa. Tai ei ainakaan pitäisi olla.En minäkään omaani käytä aina kovin rakentavasti vaan välillä vain möllötän tv-sarjan äärellä ja syön verigreippiä niin että näyttö on täynnä greippiroiskeita.

Ärsyyntymisen sijaan olen koettanut myös perehtyä pelien maailmaan muutaman itselleni mielekkäältä tuntuvan pelin kautta. Jos siis kaipaat älyllistä pelattavaa, joka ei vaadi merkittävää panostusta itse pelin pelaamisen opetteluun, suosittelen kokeilemaan kestosuosikkiani Plants VS Zombies:ia tai ongelmanratkaisuun keskittyvää Machinariumia.

PVZ:ssä zombit koettavat tunkeutua kotiisi ja sinun tulee suojata kotiasi erilaisilla ominaisuuksilla varustetuilla kasveilla ja Machinariumissa seikkailet suloisella peltiromurobotilla ja ratkot haluamassa tahdissa hoksottomia vaativia tehtäviä yrityksen ja erehdyksen kautta. Äitipää suosittelee, vaikka sitten aivosolujesi hyväksi. Varsinkin, jos et halua tehdä ristikoita tai Sudokuja.

Ja todettakoon, että perheen himopelaajan ilmekin voi olla vaivan arvoinen, jos innostut jostain pelistä niin, että pääset vastaamaan: ”En voi, minulla on peli kesken!” Suosittelen sitäkin!

Sitä paitsi naiskauneutta arvostavana en voi olla vihainen, jos mies haluaa viettää muutaman tunnin illassa näiden neitosten kanssa – ajoittain kaikkea muuta kuin hehkeän näköisen vaimonsa sijaan. Grr!