Päivän asu ja hiuspehko

Päälaelle kieputetun (edellisen päivän) nutturan jäljiltä tukka oli aamulla sangen muhkea. Päätin vain harjata sen auki, vaikka latvat olisivat ehkä kaivanneet hieman hiuksiin jätettävää hoitoainetta.

Vähän käytettyjen, mutttei vielä pesua kaipaavien vaatteiden korista löytyi vihreä paita ja sukkahousut, 
jotka paritin mustan pallohameen ja vihreän neuleen kanssa.

Joululahjaksi saamani käsin tehdyt villasukat ovat olleet kovassa käytössä.
Kuvio on hieno ja sukat mukavan ohuet, joten ne mahtuvat moniin kenkiin, mutta lämmittävät silti tarpeeksi.

Retrotakissani hämmentää hihojen vajaamittaisuus, joka on kuulemma ollut aikanaan muodin huippua.
Suoran mallinen takki ei myöskään korosta parhaita puoliani, mutta takissa on jotain hauskaa,
joka vetoaa minuun silti.

Paita, neule, korkonikkurit ja sukkahousut: H&M / Hame: Lindex / Villasukat: Saatu lahjaksi /
Kaulakoru: Etsy / Huivi: En muista alkuperää.

 

 

Päivän äijäasu

Luvassa taas kiireisen lauantain (Finnish design shopin syysmyyjäiset, Ateneum ja vauvauinti) pelastus: Asupostaus!

Kuvassa näkyvä t-paita on mieheni mielestä härski. Erittäin onnistunut valinta siis!

Päivän teemana oli äijävaatteet ja kaapista valikoitui käyttöön mustat housut, bootsit, paksut sukat, t-paita, lötköpipo ja takeistani maskuliinisin.

Koruissakin jatkettiin samaa linjaa, tosin geeky-twistillä: Kivi- ja linnunpesäteema toistui sekä korva- että kaulakoruissa.

Takki on oikeastaan Finnwearin miesten takki, jonka ostin aikanaan kirpputorilta. Ihanaa, että jossain takissa on noin paljon taskuja! Takissa on edelleen hieman vieras, miehinen haju. 

Tuo haju kostaantui, sillä jätin takin hetkeksi lattialle, kun menin riisumaan vauvan ulkovaatteita sohvalle ja sillä aikaa toisen kissoistamme oli täytynyt käydä lirauttamassa takkiin peittääkseen vieraat hajut. (Tästä syystä koetan ohjeistaa meillä kyläileviä laittamaan ulkovaatteensa ja kenkänsä kaappiin, vaikka se tuottaakin osalle ilmeisen ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.)

Bootsit hajosivat ensimmäisellä käyttökerralla: Koristeketju-hässäkkä putosi. Onneksi ne sai korjattua helposti longistamalla auenneen ketjun renkaan takaisin kiinni.

Housut, sukat, kaulahuivi, kivikoru ja bootsit: H&M / T-paita: Ellos / Pyriitti- ja linnunpesäkorvakorut                                     (ja -kaulakoru) sekä pinssi: Etsy / Takki: Fida Kerava / Pääkallokorvakorut: Ankka Rockin koju / Pipo: En muista alkuperää 

 

Päivän asu

Asu on aika heinä-elokuinen kaikkine väreineen ja kukkaketo-sukkahousuineen. Jopa äitini kommentoi, että kylläpä sitä ollaan kesäisenä liikkeellä. Kyseinen asu on ollut käytössä oikeastaan keskiviikkona ja torstaina, mutta kaikessa kesäisyydessään se pääsee sunnuntaipostauksen aiheeksi, koska on syyskuun viimeinen päivä ja sehän tarkoittaa, että: Kesä loppuu!

Minulle kesän loppu ei liity ulkona vallitsevaan säätilaan (jatkuvaa sadetta eri muodoissaan), lehtien putoamiseen tai lämpötiloihin vaan se määritellään kylmästi kalenterin perusteella. En ole syksyn tai talven suuri ystävä joten vuodenaikani menevät seuraavasti:

Marraskuusta tammikuun loppuun on joulu.

Helmikuu on talvea.

Maaliskuusta huhtikuuhun on kevät.

Toukokuusta syyskuuhun on kesä.

Lokakuu on syksy.

Hame: Monki / paita, kengät, sukat, kaulahuivi ja sukkahousut: H&M / korvakorut: Fida Kerava & Etsy /      laukku: Ivana Helsinki.

Vauvan haalari: Huuto.net / pipo: neuvolan löytönurkka / töppöset: Designtorget (Sergels torget).

Emilia Pyykkönen toteaa Kuplia-blogissaan, jota selailen sangen satunnaisesti, että:

Minusta ei olisi ”päivän asu” -ihmiseksi. Siis eihän ihmisestä voi saada hyvää kuvaa, kun kello on jotain 7.40.”

Mitä johtopäätöksiä kuuluu tehdä, jos Päivän asu-kuvaussession jäljiltä kameran muistikortilta löytyy vuorokauden ajasta riippumatta lähinnä tällaisia kuvia?

PS.

Olemme edelleen mökillä. Koska kännykällä tai iPadillä ei saa tehtyä postauksia Lilyyn, mahdolliset mökkiterveiset päivittyvät vain blogin Facebook-sivulle.

 

 

Mitä ajattelit tehdä tänään?

Ajattelin järjestellä vaatekaappeja ja aloittaa sukkahousulaatikosta. Olisi hyvä, jos laatikosta löytäisikin jotain: Näin kylmällä kun tarvitsee jo sukkahousut hameen tai mekon seuraksi.

Voisi heittää huonokuntoisimmat ja rikkinäiset pois ja tietenkin tehdä sen kaikista tärkeimmän 

…eli värijärjestää!

Kuvissa jo järkeistetty laatikko, alkutilanne oli iso, yli säilyttimen äyräiden tursuava kasa keskenään solmussa olevia sukkahousuja…

Ja lopuksi olennaisin eli aiomme karata L:n kanssa muutamaksi tunniksi Helsinkiin syömään. On mukava laittaa itsensä ihmisten-ilmoilla-liikkumis-kuntoon ja viettää hetki aikaa tietäen, että M on L:n vanhemmilla hyvässä hoidossa.

 

Päivän asut

L päätti (jonkin taiteellisen impulssin ohjaamana?) rajata toisen jalkateräni ulos lähes kaikista lähtökiireessä räspsäisemistään asukuvista. Noh, mitäs pienistä!  

Kuten kuvasta näkyy, pimeän ajan valot (ei siis jouluvalot) olivat ensimmäistä kertaa päällä sitten tammikuun lopun. Tosin poltin niitä vain hetken nähdäkseni, että ne toimivat edelleen. Kivan näköiset valosarjat kun myydään vuosi vuodelta aikaisemmin loppuun – hullu maailma!

Matka ei sinällään ollut pitkä, auto odotti etupihalla matkalaisia, joten vauvakaan ei tarvinnut lisäkerroksiksi kuin pipon ja neuleen.

Leggingsit ovat KappAhlista, sukat, bleiseri, kaulahuivi, hiuslenkit ja hame H&M:ltä, kengät Ellokselta ja hoitolaukku on tullut vaunujen mukana.

M:llä on päällään H&M:n trikoot ja sukat, Seppälän neule, Keravan Fidalta löydetty pipo sekä harmailla kuvioilla varustettu KappAhlin kaupunkibody , joka ei näy kuvassa.

Olin viime sunnuntaina OiMutsiMutsi-blogin lukijaillassa KappAhlilla ja mukaan tarttui tuon kaupunkibodyn lisäksi myös pitkään himoitsemani sulkabody.

 

 

Kyllä Laila tietää!

Kellä kulta, sillä onni

Mulla kulta, mulla myöskin onni

Montakin kultaa, karvaista ja karvattomampaa. Mutta varsinkin nuo kaksi lempparimiestäni. 

Ja pienet onnelliset hetket, joissa tajuaa, että juuri tällaisen elämän sitä on itselleen halunnut. Kehräävä kissa ja tyytyväinen vauva, lämmin tiskikone, puhdas koti ja syysaurinko.

 

 

(Lilium)

Leikkokukat ovat usein hintaansa nähden varsin mainio kodin… josko ei ihan kasvojenkohotus niin ainakin virkistävä kasvohoito.

Raaskin harvoin laittaa rahaa kukkiin, vaikken ole sitä koskaan ostopäätöksen tehtyäni katunutkaan. Ja vielä harvemmin saan kukkia L:ltä. (Mutta erityisinä juhlapäivinä tämäkin intoutuu tuomaan kukkasia kotiin.)

Nyt keittiötä (ja tuoksullaan myös eteistä ja kylpy- sekä olohuonetta) sulostuttamaan saapui suurensuuri liljanoksa. Yksilö on kuulemma suomalaiselta puutarhalta ja erittäin isoista sipuleista kasvatettu.

Luin taannoin liljojen aiheuttavan osalle kissoista huonovointisuutta, mutta meillä oli jo tuolloin ollut vuosien ajan paljonkin liljoja. Kissamme ovat aina joko jättäneet liljat täysin koskematta tai maistelleet vähän lehtiä, mutta todenneet sitten ne syömäkelvottomiksi. Koska liljojen ja kissojen yhteiselo on sujunut meillä aina rauhanomaisesti, olen päättänyt, että se sujunee rauhallisesti myös jatkossa.

On se kaunis. Aijai. *Nuusk*

Pakko käydä vähän tuoksuttelemassa…

 

Syntymäpäivän lähestyessä

Tajusin juuri, ettei meillä ole seinäkalenteria ensi vuodelle. Tämän vuoden kalenterissa ovat komeilleet Nina Doddin räpsimät huomenlahjakuvat. Ajattelin kuitenkin, että seuraavaan kalenteriin voisi keksiä jotain muuta. Ja sitten näin sen. Eli jos joku lähipiiristä pohtii, mitä antaa lahjaksi ja haluaa antaa jotain tarpeellista niin kalenteri olisi kiva!

 

Finnish Design Shopin valikoimista löytyi muutakin ihanaa uutta kuten Marimekon Mökillä-korttisarja sekä Palaset-sarjan superihana keskikokoinen Norsu-säästölipas. Pelkään, että nuo loppuvat ennen kuin ehdin hankkia tuollaisen itselleni. Tasapainoilen kuuden euron hinnan sijaan loppusumman tuplaavien postikulujen kanssa. Aika vetoavasti nuo norsut kyllä katselevat. Eikös?

Muistattehan osallistua arvontaan!

Päivän asu

Oikeastaan asu on eiliseltä, mutta koska eilen kotiin pääsemisessä ja kuvien koneelle saamisessa meni harvinaisen myöhään, asu kaivetaan ulos arkistosta vasta nyt.

Pidän tuosta mekosta, se on miellyttävää materiaalia eikä rypisty helposti. Muutoin siis hyvä, mutta se on kaikista vaatteistani ainut, jossa on niin paljon tilaa rintavarustukseelle, että yläosa jää roikkumaan kauluksesta vyötärölle asti. Kuten sivulta otetusta kuvasta näkyy, se saa rinnat näyttämään kauraleipien sijaan rieskoilta.

Onneksi käytin mekon päällä Kozyyn kietaistua vauvaa, joten rieskaefekti ei haitannut. Jännittävää, miten edellinen lause sai vauvan kuulostamaan asusteelta.

Rannekorut olen saanut lahjaksi, keltaiset pallokorvakorut löytyivät Keravan Fidalta ja kaikki muu onkin sitten H&M:ltä.

Muistattehan osallistua arvontaan!