Kirppislöytöjä keittiöön

Minikeittiöön nimittäin. Välillä mietin, kummalle leikkikeittiö tuo enemmän iloa, äidille vai pojalle.

Iskin suosikkikirpputorilleni Keravan Fidalle tiistain hiusväri-alelastenvaate-paketinhaku-reissun päätteeksi. Budjettina oli 7,20€ ja ostoksille tuli hintaa 6,70€.

Ostin itselleni sisustusasetelmakäyttöön kolme vanhaa lääkepurkkia ja vauvan keittiöön teräksisen pienen leivontakulhon, pienen puukauhan, minikokoisen hunajalusikan, maustemyllyn, mittasarjan sekä mielestäni erityisen hienon, paksusta, vihreästä lasista tehdyn Coca-cola minikaatimen.

Lisäksi pikkumiehen kotileikkipisteeseen on saatu kauppakassin täytteeksi vanha kännykkä ja ikioma lompakko, josta löytyy vanhempien vanhoja etukortteja sekä omistajan ikioma kuva.

Ehkä M:stä saadaan kolmas teenjuoja tähän perheeseen.
Vai kuinka monen olette nähneet pyörittelevän hunajaa kahviinsa?
Sitähän minäkin.

Leppoisaa, luovaa ja lauhtuvaa lauantaita kaikille!

 

 

Käy meillä kierroksella.

Yleiskuvailin hieman asuntoa.
On tavallaan tosi turhauttavaa kuvata, kun päivän valoisimpaankin aikaan luonnonvalo tuntuu olevan vähissä.

L oli ehtinyt istahtamaan hetkeksi pianon ääreen kierrellessäni kameran kanssa.

M nukkuu tällä hetkellä omassa huoneessaan. Kokeilemme vähän pidemmän pätkän,
josko hän nukkuisi siellä paremmin kuin meidän kanssamme samassa huoneessa. 
Uudelleenjärjestelemme kalustoa rajummin vasta jos kokeilu onnistuu. 

Hienon Totoro-magneetin hankin tilaustyönä hobby crafts palstan lounalta. Kiitoksia!

Kylpyhuoneeseen kaipaisin lisää valoa ja neliöitä.
Tai erillistä vessaa, suihkuhuonetta ja kodinhoitohuonetta. Olisi aika kiva.

Jos jokin huone joutuu meillä kaaoksen valtaa, se on eteinen:
On treenikassia, hoitolaukkua, roskapussia, L:n olkalaukkua, pyykkikoppaa ja koiran valjaita.
Omalle paikalleen viemistä kaipaavat tavarat odottelevat kuljetusta lähes aina eteisessä,
joka toimii asunnon läpikulkutilana.

Lastenhuoneesta tulee koko ajan enenevässä määrin ihan oikeasti lastenhuone.
Noin jyrkästi pystyyn on M:n sänky täytynyt nostaa pääpuolelta ja silti pienellä nousee välillä ihan selvästi kuultavasti tavaraa suuhun unen aikana. Raasu.

Paperipussimaljakko kaipailee kukkia. Saa tuoda tullessaan…

Löydättekö korttiseinästä uudet Lagerhausin kortit?

Kiitos käynnistä ja tervetuloa uudelleen!

 

Pönttöperjantai

Joku oli ilmeisesti raahautunut seurakunnan perhekahvilaan puolikuntoisena, sillä iltaa kohden vatsani alkoi kramppailemaan ja vessassa sai vierailla tiheään tahtiin. Kiitoksia vain vatsataudin tartuttaneelle!
Päästyäni partiotouhuista kotiin, olo oli jo melko karsea.
Iski kunnon horkka, ja makasin kahden peiton alla, lämpöryynipussin kanssa sängyssä ja tuijotin odottavasti uutta parasta ystävääni, valkoista potan sisäosaa, jonka olin raahannut varmuuden vuoksi kaverikseni sänkyyn.

Olisin varmaankin vetänyt pultit, jos L olisi alkanut narista, ettei nyt ole hänen vuoronsa vahtia vauvaa.
Ei tarvinnut, sillä L syötti ja nukutti M:n loppuun ja lupasi hoitaa tätä ainakin alkuyön. M oli heräillyt taas puoli kahdentoista ja kahden välillä puolen tunnin välein, ilmeisesti osittain vatsanväänteistä johtuen. Otin vauvan viereeni nukkumaan puoli viideltä ja nukuimme puoli seitsemään, jonka jälkeen vauva kukkui hetken kiskoen hiuksiani ja koristevaloja sängyn päädystä ja nukahti poikkeuksellisesti vielä kahdeksaan asti. Onneksi!
L:kin sai nukuttua nelisen tuntia.

Vauvalla sattui eilen selvästi mahaan jo alkuillasta, mutta tämä on pientä kärttyisyyttä ja väsymystä lukuunottamatta vaikuttanut suhteellisen hyväkuntoiselta. M:llä on kivuliaankin oloisia vatsanväänteitä usein, joten ne eivät välttämättä liity allekirjoittaneen tautiin mitenkään. Toivotaan, ettei tauti iskekään vauvaan, ei olisi nimittäin ensimmäinen kerta, kun raju vatsatauti vie jonkun pienen tiputuskuntoon asti.

Vaikkei vatsatauti tule varmaan koskaan hyvään aikaan, sattui sikäli ikävästi, että L on menossa illalla yhteen työtapahtumaan. Ellei M:n tilanne heikkene selvästi päivän aikana, hän pääsee isovanhemmilleen touhuamaan muutamaksi tunniksi, mikä on todella hienoa, sillä tuskanhiessä sängyssä voipuneena makaava äiti tuskin on parasta seuraa kellekään. Saan ehkä nukuttua jonkin hetken pöpöäni pois.

Että sellaista perjantaita…
Toivottavasti teidän viikonloppunne alkaa hieman terveemmässä ja virkeämmässä olotilassa!

Kuvituksena on Tukholman reissulta Lagerhausista ostettuja kortteja ja säästöpöllö.

 

Kärpäsenä katossa

On se hieno!

Kyseinen paloturvallisuuskärpänen saattaakin olla ainut ötökkä,
joka säilyy asunnossamme jokseenkin yhtenä kapaleena.

Kissat saalistavat ja pistävät poskeensa kaikki meille eksyvät hyönteisparat. 
Myös mehiläiset ja ampiaiset. Valitettavasti tämäkin on testattu eräänä kesänä.

Kevään ensimmäistä kärpästä – ja hullua ajojahtia, odottaessa.

 

 

Kerta kiellon päälle

Jouluaatto sujui suunnitelmien mukaisesti ja ilman pahempia stressaamisia.
Ruoka ja seura olivat molemmat erinomaisia. 
Kävimme molempien vanhempien luona ja päivän päätyttyä lahjakasseja oli melkoinen määrä.

Kynttilänvalo, joululaulut, perinteet ja uudet oivallukset, vauvan ensimmäisen joulun vieton seuraaminen, sauna, tutut jouluherkut ja läheisten seura tekivät pitkästä sekä vaiheikkaasta päivästä juuri oikeanlaisen.

Kirkossa oli mukavan rento mutta silti harras tunnelma. 
Keskellä yötä kotiin kävellessäni läpi lumen kuorruttaman maiseman joulurauha asettui paikoilleen.

 

Keskelle pimeää

Ajatus kiertää pääsi ympäri kehää.
Et tiedä mistä alkoi ja mihin se päättyy,
mut se vie sua pimeään.

Et muista mitä kuka sanoi ja mihin se liittyi, 
etkä muista enää nimeään.

Aukaise sun silmät ja sytytä valo keskelle pimeää.
Aukaise sun silmät ja sytytä valo keskelle pimeää.

Keskelle pimeää.

Kun väsyttää ja on pimeää, ajatukset takkuvat, katkeavat tai kiertävat kehää.
Asiat unohtuvat ja tekemiset jäävät kesken.

Tarvitaan siis valoa. Ja pitäisi sytyttää adventtikynttelikön kolmas kynttiläkin näköjään.
Huomatkaa norppakoriste ja Kuutin syntymän kunniaksi ihan omin pikku kätösin valmistettu vuosilautanen.

Maanantai sujui yllättävän kivuttomasti. Tuntui melkein vapaapäivältä kiireisen viikonlopun jälkeen.
Näin hyvää ystävää, juttelimme paljon, söimme halloumi-tomaatti-rucolaleipiä ja prinsessaleivoksia
sekä vaihdoimme joululahjat. 

Nyt tämä tiistai tuntuu maanantailta. Crossaamaan en ehtinyt mahdottomaan solmuun menneiden aikataulujen takia. Päähän särkee. Vauvalle puhkeaa hampaita ja tämä kiukkuaa toista päivää ihan koko ajan. Hartiat ovat jumissa ja tuskanhiki koko ajan otsalla. Auts.

 

Lyriikat: Pariisin Kevät

 

Norppa ♥ hyasintti

K: Aijai että täällä tuoksuu joululta!
L: Ei, täällä haisee hyasinteilta, sotket nyt ne kaksi asiaa.

Jos oikein kovasti pitää noista ihanaisista juurikimpuista, kauniista sipuleista,
herkistä vihreistä lehdistä ja tähtikukkasista, eihän siinä voi olla mitään pahaa?

Tänään on luvassa kiireinen partioilta, joten en ole roikkumassa Lilyssä ja kirjoittelemassa kaistapäisiä kommentteja. Sen sijaan aion syödä paljon puuroa, juoda glögiä, laulaa joululauluja, toimia vartioni ohjelman juontajana ja nähdä kaikkia mukavia partioihmisiä.

Joulumieltä ja ihanaa torstaita kaikille!

 

Ja latvatähtösen kiinnittää

Meidän joulukuusessa on kuulemma jenkkimeininkiä ja se muistuttaa homoparaatia.
Olivathan edelliset kommentit kehuja… Hmm.

Kuten aiemmin totesinkin, oikeaa kuusta ei tule meille tänä vuonna,
lähinnä neulaskatastrofin ja vesileikkeihin hullaantuneen vauvan vuoksi.

Suurin osa tekokuusista ei mielestäni näytä oikeilta kuusilta. Miksi siis ottaa huono kopio, kun voi vetää vähän överiksi ja ottaa reippaasti vaikka valkoisen kuusen, joka ei yritäkään näyttää esikuvaltaan?

Tuolle kuusen alla luikertelevalle johtosotkulle on pakko tehdä jotain. En vain ole vielä ehtinyt.

Kuusen koristelu on mallia ”ihan sairaasti liikaa on juuri sopivasti”. Koristeina on valkoisia, hopeisia ja kullanvärisiä palloja, minitimantteja , yksi hopeahelmiketju sekä pieniä enkeleitä.

Mitä pidätte? 
Kaunis vai karsea?

 

Tunnelmavaloja

Parvekkeen talviasuun kuuluvat tuijaa koristavat jouluvalot, kanerva, hopealangat, koristepallot sekä kynttiläkruunuun, kynttelikköön tuikkukippoihin ja lyhtyihin ripotellut kaksikymmentäkaksi kynttilää.

Valoa, lämpöä ja hehkua.

Niitä tarvitsen käydessäni talven kylmää ja pimeää vastaan.

(Kuvat: L)