Päivän asu

Oikeastaan asu on eiliseltä, mutta koska eilen kotiin pääsemisessä ja kuvien koneelle saamisessa meni harvinaisen myöhään, asu kaivetaan ulos arkistosta vasta nyt.

Pidän tuosta mekosta, se on miellyttävää materiaalia eikä rypisty helposti. Muutoin siis hyvä, mutta se on kaikista vaatteistani ainut, jossa on niin paljon tilaa rintavarustukseelle, että yläosa jää roikkumaan kauluksesta vyötärölle asti. Kuten sivulta otetusta kuvasta näkyy, se saa rinnat näyttämään kauraleipien sijaan rieskoilta.

Onneksi käytin mekon päällä Kozyyn kietaistua vauvaa, joten rieskaefekti ei haitannut. Jännittävää, miten edellinen lause sai vauvan kuulostamaan asusteelta.

Rannekorut olen saanut lahjaksi, keltaiset pallokorvakorut löytyivät Keravan Fidalta ja kaikki muu onkin sitten H&M:ltä.

Muistattehan osallistua arvontaan!

 

Päivän vauva-asu

Lippalakki, sukat, kengät ja farkut ovat H&M:ltä, neule on saatu lahjaksi ja ostettu Seppälästä, tutti nauhoineen on saatu kiertoon ja ollut käytössä jo useammallakin lapsella.

Juuri vaunuissa otetuilta torkuiltaan herännyt puoliuninen vauva. Koska M ei viihdy täysin makaavassa asennossa vaunuissa, äitini ompeli näppäränä käsityöihmisenä vanhoista Marimekon kangastilkuista ja Ikean halpistyynyistä M:lle vaunutyynyt. 

Eräs vanhempi rouva kommentoi Suomenlinnan lauttaa odottaessani, että nuori herrahan on jo syntyjään rojalisti. Mietin kommenttia pitkään, kunnes tajusin hänen viitanneen M:n tutin kuviointiin.

PS. Arvontaan voi osallistua lauantaihin asti.

 

Ellen olisi shoppailulakossa…

…Ostaisin jotkin näistä vaatteista. En edes tiedä, miksi päädyin taas selaamaan H&M:n verkkokauppaa. Sieltä löytyy valitettavan usein jotain, minkä voisi klikkailla ostoskoriin. Kuten yllä olevat housut. Ne eivät kaiketi vedonneet molempiin perheemme aikuisiin samoin, sillä L kurkkasi olkani yli kuvaa ja totesi vain, että: HYI!

Tuubitopit ovat olleet imetysaikana vaatekaapin pelastus. En olisi todellakaan jaksanut käyttää vain muutamia omistamiani imetyspaitoja ja sattumalta imetykseen soveltuvia mekkoja sekä tunikoja!

Ostin mustan, valkoisen ja hiekanvärisen topin, kun aloitin imetystaipaleeni. Ne saa pituutensa puolesta vedettyä ikään kuin mekoksi tarvittaessa tai taitettua kaksinkerroin lyhyemmän paidan alle. Mekon tai paidan alta voi siis syöttää nostamalla koko vaatteen rintojen päälle ja silti tuubitoppi peittää mahan, takamuksen ja muutenkin kaiken nännien alapuolelta. Näin syöttäminen vieraiden läsnäollessa, kylässä tai julkisilla paikoilla sujuu ilman että koko ala- ja keskivartaloa täytyy esitellä kaikille.

Keltainen väri on viime vuosina ollut yksi suosikkiväreistäni ja aloin halajamaan itselleni keltaista tuubitoppia, kun sen saisi alennuksesta nyt kolmella eurolla. Mutta kun ei niin ei.

En kestä tuota lepakkokuviota. Ähh. Mulle. Ei sitten.

Ja imetysystävällinen hörselötunika. Miksen ostanut sinua, kun vielä saatoin.

Joustavat, piparkakkureunaiset söpöilyshortsit. Oivoivoivoivoi.

Olisin niin Cruella de Vil tässä mekossa.

Mutta shoppailemattomuudesta johtuvia vieroitusoireita helpottaa tieto siitä että kiitos shoppailulakon porsaanreiän, tämän takin saattaisin saadakin!

Ps. Arvonta on vielä kolme päivää käynnissä.

Kuvat: H&M

Kissan viikset!

Peppi päätti parkkeerata itsensä vauvan seuraksi tämän leikkimatolle. Hetken vauvan innokkaita tutkimuksia siedettyään se totesi paikan liian rauhattomaksi ja poistui paikalta itseään puistellen.

M ei vielä ymmärrä lopettaa, vaikka tätä kieltäisi kiskomasta kissoja korvista tai nappaamasta näiden turkista kiinni. Mutta kunhan pikkukaveri saa hieman järkeä päähänsä, tälle aiotaan kyllä tehdä selväksi, ettei eläimiämme saa kohdella kaltoin tai kiusata niitä.

Onneksi koiralla ja kissoilla tuntuisi olevan sangen pitkä pinna, mitä tulee vauvan touhuihin. Siitä huolimatta vauvan ja eläinten kohtaamisia valvotaan tarkasti.

Muistattehan osallistua arvontaan!

 

Parvekkeen piristeet

Koristekaali teepannussaan on oikeastikin suosikkini kaikessa hullunkurisuudessaan. Taustalla näkyvät omatekoiseen ruukkuun istutetut syysasterit.

Toivotaan, että hopealanka selviäisi tuossa seinustalla. Jostain luin sen olevan ennemminkin aurinkoisen kasvupaikan ystävä, mutta olen nähnyt sen pärjäävän myös varjoisemmissa kukkapenkeissä. 

Pienissä mustissa tuikkukipoissa poltetaan usein tuoksukynttilöitä, mutta kuvaushetkellä en ollut muistanut tuoda poltettujen tilalla uusia. Kynttelikkö on ostettu kiiltävänä ja uudenveroisena kirpputorilta, mutta neljässä vuodessa olen saanut siihen vähitellen kaipaamani patinaa.

Parvekkeella on näillä säillä todella mukava istuskella. Ilta-aurinko lämmittää ihanasti ja lasitus pitää hyvin lämmön parvekkeella: Siellä ei ole enää tukalan kuuma vaan sopiva sekoitus viileää ja lämmintä. Uusi lattia tuntuu mukavalta jalan alla ja kirpeän syysilman voi haistaa nenässään. Illan pimetessä voi sytyttää muutaman kynttilän ja siemailla teetä tai kaakaota. Kuukauden päästä täytynee ottaa viltti ja villasukat käyttöön…

Jättikrysanteemin tehtävänä on tuoda hiukan väriä parvekkeelle. Viime vuonna samaisella paikalla ja samassa ruukussa krysanteemi viihtyi koko kevään, kesän ja syksyn. Vasta pakkaset tekivät siitä selvää. Se kukki aina vaan uudestaan ja uudestaan. Voisi siis olettaa, että tämäkin yksilö toisi iloa ainakin muutaman kuukauden.

Muistattehan osallistua arvontaan!

 

Arvonta! Jee!

Tämä arvonta poikkeaa hieman tavallisista ”Arvon korun/huulikiillon/lahjakortin tms.”-tyyppisistä arvonnoista: Aikomuksenani olisi nimittäin arpoa jotain ihan itse tehtyä.

Minusta on mukavampaa arpoa jotain ajatuksella ja käsin tehtyä. Jotain sellaista, jonka eteen on nähty vaivaa ja käytetty aikaa.

Teen arvonnan voittajalle tulevan syksyn aikana taideteoksen parhaan taitoni ja tietoni mukaan. Teoksen tekniikkana tulee olemaan grafiikka. Työn koko tulee olemaan A5-A4. Kun työ on valmis, otan vielä yhteyttä postitukseen liittyen. 

 Arvonta suoritetaan tähän postaukseen kommentin jättäneiden  kesken. Viimeinen päivä jättää kommentteja on lauantai 8.9 ja voittaja arvotaan 9.9. Liitäthän kommenttiisi sähköpostiosoitteen, johon voin ottaa yhteyttä, jos satut voittamaan.

Toivottavasti arvontaan osallistuu mahdollisimman moni!

// Lisäsin alkuperäiseen tekstiin vielä muutaman linkin. Eli aiemmin blogissa julkaistuja töitäni löytyy muun muassa viime vuonna tehty metsänhenkitaulukopiokonegrafiikkatyö, aikoja sitten suunnittelemani tatuointi sekä muualla internetissä julkaistuja muun muassa maalaus, joka on vuodelta 2009.

 

 

Syksyn satoa ja valoa

Oletteko huomanneet, että syksyn valo on taas täällä? Sellainen vähän eri sävyinen ja vähemmän kova valo kuin keskikesällä. Edelleen se kyllä näyttäisi paljastavan vaikkapa likaisen ikkunan ja rutussa olevan maton.

Mistä päästäänkin niihin kahteen syyhyn, joiden vuoksi sallin syksyn valon taittuvan aikanaan talven pimeydeksi: Siivoustressin määrä romahtaa, kun kukaan ei kuitenkaan näe sotkuja ja saa polttaa kynttilöitä mielin määrin. Ja niitä kyllä palaakin…

Saimme anoppilasta heidän omenapuunsa hedelmiä ja kulunut metallitarjotinkin pääsi käyttöön, sillä hedelmävatinamme toimiva Kesäkattila oli jo täynnä.

Koska ulkolämpötila on pysytellyt jo ainakin viikon varsin maltillisissa lukemissa, olen uskaltanut pitää sälekaihtimia ylhäällä. Kesän kuumimpina päivinä sekä sälekaihtimia että verhoja piti pitää suljettuina, ettei asunto kuumenisi kauheasti, meille kun ei saa edes läpivetoa.

Pitäisi jaksaa viimeistään syyskuussa kerätä perhoset pois koristeoksista ja vaihtaa verhot talvisempiin.

Omenoita ei ole enää jäljellä muualla kuin kuvissa. Niistä tehtiin reilun kanelista omenakiisseliä ja omenapiirakkaa.

 

 

 

Vieras-/lastenhuone

Toistaiseksi vierashuonekäytössä oleva lastenhuoneemme rakennettiin itse alusta asti, joten se on myös ainut huoneistamme, jossa on enemmän kuin yksi ei-kivinen seinä.

Lastenhuoneen makuuhuoneen puoleiseen seinään tehtiin katon rajaan ikkunoita, jotta luonnonvalo pääsisi kulkemaan huoneeseen edes vähän. Vaikka muun asunnon seinien perusväri on harmaa, jätettiin lastenhuoneen seinät valkoisiksi sen pienen koon vuoksi. Oven viereen jätettiin syvennys, jonne mahtuu lattiasta kattoon ulottuva säilytysjärjestelmä koreineen ja laatikoineen, seinäkoukkuja ja paikka hoitolaukulle ja auton turvaistuimelle, joka toimittaa pienissä neliöissämme myös sitterin virkaa.

Kalusteita on vähän: Lipasto, jossa säilytetään vauvan käyttövaatteita, kerrossänky, jossa aikuisetkin vieraat mahtuvat majoittumaan (2 x 200cm x 90cm), avattava työpiste ja työtuoli. Nurkkakaapissa on isompia lastenvaatteita, lautapelejä ja leluja. Sängyn päällä on säilytyskuutioissa osa lastenkirjoista.

Yhdelle seinälle valikoitui tehostetapetiksi Marimekon Pienet kivet-kuosinen, pyyhittävissä oleva muovisekoitetapetti, joka on Ferm Livingin eläinmitta-sisustustarran tavoin tilattu Seinäruususta. Taulut ovat Kodin1:sestä, AllPostersista ja Perromaniasta.

Päiväpeitteitä ei sänkyihin kuulu vaan Ikean eläin- ja Finlaysonin Retkimuumi-pussilakanat saavat vuorotella petauksissa. Koristetyynyt ovat H&M Homesta, Ellokselta ja Kodin1:sestä. Ison koriste- ja lattiatyynyn päällisen ja nurkkakaapin (kuvassa huonosti paikallaan olevan) verhon äitini on ommellut Ikean kankaasta.

Tuo Papershopin syntymäpäiväkortti on mielestäni melkoisen hieno!

Tekstiilien lisäksi leluja on koettu valita siten, että niitä voisi pitää esillä ilman, että huone näyttää värimaailmansa puolesta täysin kaoottiselta.

Kuvissa näkyvät musta pupu ja Missioni-henkinen nalle H&M Home, ruskea nalle on 22-vuotias lapsuuteni kaveri, puunukke on lahja entisestä työpaikastani. Nukkekoti sisustuksineen Minimaailmasta, leikkiruoat ja -astiat Ikeasta, aterinlokerikko Keravan Fidalta, Taika-lautaset hutiostos (väärä koko) Iittalalta. Myyrä Vekaravintistä ja jääkarhu on lahjaksi saatu, iso panda Ikea ja mäyräkoira Hemtex.

Robottitarra Etsystä, viltti Lindex:istä, lamppu Ellokselta, pupu Marimekon, säästöpossun pikkumies on saanut lahjaksi.

Päivän asu

Mekko on Ellokselta, vyö on hankittu aikoja sitten H&M:ltä, rannekorut ovat Seppälästä, korvakorut löytyivät Keravan Fidalta ja sukkahousut ovat niin sanotusti markettitavaraa.

Hienosti erottuvat muuten ohuiden sukkahousujen läpi nuo juoksemisesta spontaanisti aiheutuneet mustelmat.

Tällä komeudella pitäisi selvitä L:n tädin kyläilystä sekä syntymäpäiväkahvitteluista vanhemmillani. Vaihtosukkahousut lienee parasta sujauttaa hoitolaukkuun, sillä vauvaa ja koiraa paikasta toiseen raahattaessa olemassa on vähän turhan monta muuttujaa – niiden ehjänä säilymisen näkökulmasta.