Olohuone

Olohuoneemme oli edellisten asukkaiden käytössä makuuhuoneena ja se onkin melko pieni. Koska jaoimme nykytrendin vastaisesti ison olohuoneen kahdeksi pieneksi huoneeksi ja teimme niistä makuu- ja lastenhuoneen, jäi olohuoneeksi entinen makuuhuone.

Huoneessa oli 70-luvun alkupuolelta peräisin oleva massiivinen, kokonaisen seinän peittävä, säilytysratkaisuiltaan epäkäytännöllinen vaatekaappi. Kun purimme kaapin, alta, takaa ja päältä paljastui yllätyksiä. Kaapin alla tai takana ei ollut seinän tasoituksia tai lattiaa vaan molemmat olivat jonkinlaista kiveä peittävää betoniainesta. Seinään lätkimme tasoitusainetta ja mahdollisimman levottomalla kuviolla varustetun tapetin, jotta melko epätasainen seinäpinta ei erottuisi tapetin alta. Lattiassa olevaa ”pudotusta” paikkailimme muovimaton paloilla ja asensimme sitten vanhan tummanruskean laminaatin päälle kuvissa näkyvää valkoista laminaattia. Kaapin takaa löytyneessä seinässä luki muuten isoilla lyijykynäkirjaimilla ”Kuapit tähän.” Kaapin yläsokkelin päällä ei ollut katossa maalia, joten jouduimme maalaamaan kattoakin. Rautakaupan myyjälle täydet pisteet siitä, että maalin sävystä tuli lähes samanlainen kuin jo aikaa nähneessä katossa, kun tilasimme maalia, joka näyttää siltä, että se on ollut alun perin valkoinen, mutta jo 35 vuotta katossa!

Muut seinät maalattiin Tikkurilan värikartan sävyllä Graniitti. Seinätarra on FermLivingin ja tilattu Seinäruususta. Olohuoneemme oli ainut asunnon huoneista, jossa oli vanhaa tapettia – onneksi! Mutta sitä olikin neljä kerrosta. Kuvioita ja materiaaleja oli jos jonkinlaista. Maalailin vierashuonetta, kun äitini, joka auttoi tapettien irroittamisessa, huusi olohuoneesta: ”Täältä löytyi kerros sinistä hirvitapettia!” Sininen hirvitapetti kuulosti sen verran erikoiselta, että menin katsomaan. Kävi ilmi, että kyseessä oli sentään vain sininen pilvitapetti…

Nojatuolista pitävät erityisesti vanhemmat vieraat, sillä siitä on helpompi päästä ylös kuin melko matalalta divaanilta. Tuolilla Ikmolla on kaverinaan Barbababa ja Ainu-pupu.

Olohuoneemme on myös L:n työhuone, joten tapettiseinää hallitsee Ikean työpöytä, joka on syönyt laatikoihinsa taiteilu- ja askartelutarvikkeitani, kortteja, toimistotavaraa, laskulaatikon ja erilaista teknistä sälää kuten Xbox 360S:än. Pöydän toinen puoli on periaatteessa varattu puuhasteluilleni, mutta useimmiten askartelen, piirrän tai paketoin lattialla. Lisää säilytystilaa on rahin sisällä.

Meillä ei ole televisiota vaan ohjelmat katsotaan tarvittaessa isolta koneelta, jolla myös pelataan mm. Kinectiä. Katossa oli ennen iso rottinkipallovalaisin, mutta pelin tiimellyksessä siitä lenteli säleitä. Lamppu löysi uuden kodin ja tilalle tuli Muuton kuminen Unfold, joka kestää iskut joustavasti.

Olen täysin toivoton sisustustyynyjen hamstraaja ja kolmen eläimen huushollissa niitä on mukava imuroida ja tarraharjata puhtaaksi viikkosiivouksen yhteydessä. Kuvan tyynyt Ikeasta, Ellokselta ja H&M Home:sta.

Kun joskus hankimme isomman asunnon, seinämme tulevat ennen muuttoa kaipaamaan tasoitus- ja maalikerroksen, sen verran innokkaasti kiinnittelen tauluja ja muita koristeita seinille. Yllä olevista kuvista osa on tekemiäni, muutaman ystäväni on tehnyt ja loput on kerätty matkoilta tai ostettu AllPosters:ista tai Perromaniasta.

 

Puppy odottaa nuoren herran varttumista ja toimii nykyisellään koristeena ja huopaisten imetys- sekä Aarikan puuhelmien säilytyspaikkana.

Voihan Vitalis, mikä rasia. Noita on jo kahden eri värisenä, vaikkei Vitalista tule useinkaan käytettyä.

Valkoiset, normaalia kevyemmät verhot ovat Ikeasta, kuten myös useimmiten käytössä olevat mustavalkoiset oksaverhot. Nyt kaipasin huoneeseen lisää valoa ja ilmavuutta ja tummat verhot pääsivät hetkeksi kaappiin lepäämään.

Pöydän alla majailee normaalisti korissaan yksi mäyräkoira, mutta nyt niitä onkin kaksi! Työtuoli löytyi Kodin1:sestä, siinä on samaa muotokieltä kuin ruokapöydän tuoleissamme, tapetti on K-raudasta ja bioetanoli-sisustustakka Elloksesta. (Itse poltamme takassa lähinnä Sinolia.) Lampaantaljan nappasin mukaan muuttaessani omilleni; se on ostettu jo kun olin vauva.

Olohuoneessa istutaan usein iltaa ystävien kanssa ja lisää istumapaikkoja saadaan lainaamalla tuoleja muualta ja käyttämällä lattiatyynyjä hyödyksi.

Kiitos sinullekin käynnistä ja tervetuloa uudelleen!

// Jouduin julkaisemaan postauksen uudestaa,
koska muokatessani tallensin sen vahingossa luonnoksiin.

 

7 kommenttia artikkeliin “Olohuone

  1. En tiedä, mikä sen virallinen suomenkielinen nimi mahtaisi olla; Englanniksi termi on ”nursing necklace”.

    Vauvat kun tykkäävät nyplätä aina jotain kädellä syödessään: paitaa, hiusten latvoja, hopeaketjua tms.
    Välillä olen heittänyt nuo huopahelmet kaulaan, että vauva tutkisi niitä. Niiden pitäisi olla väreiltään tms. suhteellisen turvalliset siihen tarkoitukseen.

    Tällaisia himoitsin ensin, mutta kun löysin ostoskierroksellani Suomesta nuo huopaiset, ostin ne. 🙂

  2. Mä ite oon haavelleillut että joskus saisin oikeasti loppuun asti toteutettua musta-valko-keltaisen sisustuksen, mutta se ei oikeen taho onnistua kun tää vaaleanpunanen on valloittanut meidän asunnon 😀

  3. Oi että miten kauniisti sisustettu olohuone! Ihailen aina tuollaisia harkittuja ja sommiteltuja kokonaisuuksia mielenkiintoisine yksityiskohtineen, siis aivan upeasti olette tuon värimaailmanne toteuttaneet! Hih, juuri hiplailin Stockmannin sisustusosastolla noita La case de cousin Paul  -sisustusvaloja tuossa kelta-harmaa-mustassa värisarjassa ja mietin miten kivaa olisi jos meilläkin olisi noiden värien määräämä sisustus (jouduin ottamaan sen neutraalin sarjan, kun meillä ei ole oikein mitään päätä eikä häntää sisustuksessa ja kaikki värit olisi vaan sekoittaneet pakkaa entisestään 😀 … ehkä sitten joskus kun ostamme omistusasunnon niin minäkin ryhdistäydyn tällä saralla, kröhöm). Teidän olkkarista näkee että sen kaikki mausteet on mietitty huolella, ja nuo valokuvakollaasit seinällä tuovat jotenkin niin kivasti elämää huoneeseen.

     

  4. Mamma: Vanhan sanonnan mukaan lahjahevosen suuhun ei saisi katsoa.
    Mutta koska olen ilmeisesti huonotapainen tässä asiassa ja lähipiiri tietää, miten väri- ja tyylinatsi olen, saan joulu- ja syntymäpäivälahjani tätä nykyä toivomuslistalta. Tai esimerkiksi teetä ja kynttilöitä, jotka ovat meillä ns. pikakulutustavaraa eli aina tarpeen.

    Rosanna
    Jonkin verran asuntoa on ”babyproofattu”. Koetan ottaa keväämmällä uuden kuvauskierroksen, kun valoa tule enemmän, mutta suurin osa asioista on samalla mallillaan.

    Sain tuon Pauli serkun valosarjan L:ltä joululahjaksi. Monet ovat kehuneet, että: ”Hienosti väreihin sopivan lahjan on mies ostanut – ja ihan sun tyylisenkin”. Ostihan se, kun olin laittanut vinkkinä ko. tuotteen verkkokauppalinkin sähköpostiin… 😉 

    Meillä omistusasuntoon muuttaminen johti siihen, että seinien väriksi uskalsi valita muunkin kuin valkoisen ja rohkeammat tapetit tulivat mukaan kuvioon. Ja seiniä on uskaltanut rei’ittää enemmän. Vanhassa asunnossa maalattiin vaan yksi seinä liitutaulumaalilla ja muuten sisustettiin koriste-esinein ja tekstiilein värejä kotiin.

Vastaa käyttäjälle phocahispida Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *