Päivän asua, tukkaa ja kuulumisia

Kuten otsikkokin lupaa, tämä postaus on kunnon rosolli, koettakaa kestää.

Aloitetaan hiuksista. Kuten osa muistaa, himoitsin aikani hopeavaaleita kutreja.
Läträsin yhden illan väreillä ja sainkin tukan yllättävän vaaleaksi. Tuijotin aikani peiliin
ja totesin vaalean lopputuloksen muistuttavan päässäni enemmän Brienneä kuin Daenerystä
Kaikki ei vain sovi kaikille.

Hiusten pituuden aiheuttama epäkäytännöllisyysärsytys (aina tiellä auki ollessaan, laukun hihnan tai kauluksen välissä, kiinni koruissa, suussa, silmillä, puurossa, vauvan räässä jne.) saavutti lakipisteensä;
Värin lisäksi päätin tehdä leikkauksellekin jotain.

Kun väriksi oli valikoitunut musta, napsaisin itse tukan polkkamittaan ennen värjäystä, välttääkseni latvojen turhan värjäämisen ja marssin sitten mustan polkan kanssa kampaajalle. Tällainen peikkotukka tuli. Itse pidän mallista kovasti. Uskon että pahimpien imetyshuurujen haihduttua tukan muutoksia nähdään tiheämmin ja ne ovat suurempia, ainakin jos vanhat merkit pitävät paikkansa

Se hiuksista ja pikakatsaus päivän asuun.
Lindexin pallomekko pitää edelleen pintansa uutena suosikkivaatteena ja on saanut tällä kertaa kaverikseen H&M:n raitaneuleen, ison rusettipannan sekä Vesannon Vanhan koulun kirpputorilta löytyneet saappaat.

Burberryn (kirpputorilöytö) takki on ollut kovassa käytössä.
Oli pakko antaa uteliaisuudelleen valta ja vilkaista, missä hintaluokassa takin arvo liikkuisi.
Ilahduin huomatessani, että Huuto.netissä vastaava takki oli myyty 150€:lla (paljon käytettynä),
kun omastani maksoin kymmenesosan. Syntymänuuka on tyytyväinen.

Jaa että mitä olemme puuhanneet Långvikin reissun jälkeen?
Taaperoblues vaivasi, kun arki läsähti päin kasvoja, mutta sitten irtiotosta saatu energia löytyi
ja sain aikaiseksi tehtailtua ison erän simaa kellariin valmistumaan, vietyä talvikengät ja -vaatteet kellariin
sekä tehtyä muitakin rästiin jääneitä hommia pois alta (kuten lähetettyä viimein Kulinara-arvonnan palkinnon).

Alkuviikosta pähkäilin hiusasioita, kunnes kävin viimein keskiviikkona kampaajalla.
M oli alkuviikosta (taas!) flunssainen ja nukkui yönsä ja päiväunensa levottomammin. 
Nyt perheen pienin on lähes parantunut, mutta itse olen edelleen kipeä ja L on vasta tulossa kunnolla flunssaiseksi. Puoliksi kipeinä huojuttiin partiokokous ja hallituksen kokous läpi. (Kaiken lisäksi perheemme molemmat aikuiset kuuluvat keskiviikosta lähtien myös taloyhtiön hallitukseen. Hups.)

Turha näistä pöpöistä on lannistua, varsinkin kun kyseessä tuntuisi olevan vähemmän ärhäkkä tauti kuin se edellinen räkätauti suoraan kadotuksen kuilusta. Tämän viikon liikunnat jäävät tosin harmillisen vähiin.

Tänään koetamme parantua, saunomme ja valmistaudumme viikonlopun kuvataidekoulu- ja lastenvaatekutsurupeamaan. Hieman on huono omatunti siitä, että L on flunssassa nyt kun viikonlopun lastenhoidosta iso osa lankeaa hänen vastuulleen. Mutta niinhän se on, että
tunnolliset työntekijät sairastavat viikonloppuisin ja lomilla, eikös?

Ihanaa viikonloppua kaikille!

5 kommenttia artikkeliin “Päivän asua, tukkaa ja kuulumisia

  1. Toi tukka on ihana! Kunnon muutos lyhyeksi ja värikin ihan eri. Kunpa kaikki olisi yhtä rohkeita. Sinunlaisesi asiakkaat on kampaajan unelmia!

    Ps. purkki tuli ehjänä perille. 😉

  2. Jonna H.:  Verrattain paksulla tukalla tällainen lyhyt malli on vielä helpompi, kun ei tarvitse laittaa niin paljon.

    Olen miettinyt, että pitäisi hyödyntää niitä hiusmalli-oppilastyö-tyyppisiä juttuja, kun mallin ja värin kanssa ei ole niin tarkkaa.

    Hyvä että purkki selvisi kuljetuksesta, vähän pelkäsin sen puolesta!

    kultahillokala: Kiitokset. 😉

  3. Toi tukka on upea, varsinkin noin hienolla rusetilla korostettuna! Mä tykkään niiiin paljon ihmisistä jotka uskaltaa pukeutua välillä muuhunkin kuin mustaan ja laittaa päälle jotain persoonallista. Jos kävelisit vastaan kadulla niin piristäisit mun päivää 🙂

  4. Ruusu: Kiitoksia! Vaatteissa vierastan mustaa jossain määri, useimmilla kankailla, osittain siksi kun tuntuu että tahrat, eläinten karvat, hiukset ja meikki tms. näkyy siinä todella herkästi. Siivousneurootikko mikä siivousneurootikko. Lisäksi sielu janoaa värejä.

Vastaa käyttäjälle JonnaH. (Ei varmistettu) Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *