Yhteistyössä Tohvelisankari

Kävelimme aamulla päiväkodin pihalle kuoripukuun ja -haalariin, kumisaappaisiin ja sadehattuun sonnustautuneina huomataksemme, että pienten ryhmän henkilökunta oli ottanut rajujen sateiden varoituksesta vaarin ja jäänyt lasten kanssa sisäpuuhiin.

Kurkistimme varovasti sisään ovensuusta ja saimme luvan tulla sisätiloihin muun ryhmän seuraksi. Vietimme aamupäivän, lounasaikaan asti, tutkien leluja ja tutustuen pikkuhiljaa lapsen päiväkotikavereihin.

Molempiin suuntiin kävellessämme lapsi oli silminnähden innostunut tajuttuaan viimein, että kuorihaalari päällä ja kumisaappaat jalassa voi juosta vauhdilla, vedet roiskuen syvempiinkin lätäköihin.

Sadevaatteiden lisäksi tositoimiin pääsi myös Tohvelisankarilta saatu Skip Hopin kerhoreppu. Valitsimme miehen kanssa yhteiset suosikkimme monien eläinreppujen joukosta ja sain tehdä lopullisen päätöksen.

Kerhotossut valitsin sen sijaan täysin mielivaltaisesti. Muahahahaa. Koetin valita kerhotossut, jotka sopisivat sekä tytöllä että pojalle ja olisivat väreiltään yhteensopivat mahdollisimman monien Kuutin vaatteiden kanssa.

Täytin repun lähtiessämme muutamalla vaihtovaatekerralla, vaipoilla ja vesipullolla kokeillakseni, kuinka paljon tavaraa siihen mahtuu ja kuinka täytenä lapsi jaksaisi sen kantaa.

Lyhyen retken tavarat vaikuttaisivat mahtuvan reppuun mukavasti – tosin eväille varattua lämpöeristettyä taskua emme ole vielä tarvinneet, mutta kyllä sinne pienet eväät saisi sujautettua. Täytyy sanoa että mielestäni harvassa laukussa on tarpeeksi tilaa, mutta itsehän suosin aivan järkyttävän kokoisia kapsäkkejä. Lapsen oman kerhorepun on tuskin tarkoituksenmukaista syödä sisäänsä 65 litran rinkan sisältöä…

Onnistuin kotimatkalla osumaan repulla parkkipaikalla olevaan autoon ja sain siihen aikaiseksi autorasvatahran. Ehdin jo harmistua uutuuttaan kiiltävän repun sotkeutumista, mutta onneksi repussa on muovimainen pinta ja sain rasvan jynssättyä pois repusta märällä rätillä ja suihkauksella tahranpoistoainetta.

Kun kaivoin laukun ulos postipaketista, repun purkaminen ja pakkaaminen herättivät heti suurta innostusta, mutta sen selässä pitämistä vierastetaan vielä vähän. Useamman treenikerran jälkeen reppua kannetaan jo melko tyytyväisenä eikä siirrellä vain toisesta olkahihnasta perässä raahaten.

Näin vanhemman näkökulmasta sanoisin repun positiivisina puolina erillisen taskun juomapullolle. Siitä pullo on helppo ottaa eikä se valu ainakaan repun sisuksiin, jos jonkin sortin vuoto sattuisi tapahtumaan. Lisäksi isot ja tukevat vetoketjujen vedinosat vaikuttavat sellaisilta, että niiden avulla pienempikin lapsi saa repun auki. Ainakin (puolitoistavuotias saa.) Ja onhan se söpöä, että pingviinirepussa vetimet ovat kalan muotoiset ja esimerkiksi apinarepussa banaanin muotoiset.

Topattujen olkahihnojen säätövara on iso. Repun saa aikuisen selkäänkin sopivaksi, jos ja kun lapsi väsähtää jollain reissulla repun kantamiseen. Toisaalta hihnat saa säädettyä tarpeeksi lyhyiksi meidän vaatekokoa 86 käyttävän rääpäleenkin käyttöön. (Neljännessä kuvassa näkyvät hihnat, toinen säädettynä kireimmilleen ja toinen pisimpään mahdolliseen asentoon.)

Samassa paketissa saapuneet kerhotossut ovat EU-kokoa 23-24;
Arvelin jo ne tilatessani tossujen olevan hieman reilut, käyttäähän Kuutti normaalisti koon 22-23 kenkiä. Halusin kuitenkin mieluummin tossut pienellä kasvunvaralla kuin valmiiksi liian pieninä.

Kyllä tossut jalassa pystyy jo touhuamaan, vaikka kärjessä olisikin vähän väljää. Ne muuten tuoksuvat ihanalle, uudelle, mutta pehmeälle nahalle. Tossujen pohja on mokkaa ja nilkan kohdalla on joustava kuminauhakohta, joka pitää tossun jalassa. Kuutti ei saanut kiskottua tossuja itse pois, mutta toisaalta tämän ikäisillä se voi olla hyväkin ominaisuus.

Täytyy sanoa että olen tosi tyytyväinen pojan uusiin päiväkotikamppeisiin. Kuten muutkin kauniit (ja uudet) asiat, nekin lohduttavat osaltaan vähän elämäntilanteen muutoksessa. Tohvelisankarin tossut ja kerhoreppu olivat olleet ostoslistalla jo keväästä asti, joten asia hoitui mitä parhaimmin.

Jos joku muukin on hankkimassa tossuja syksyn touhuihin, kaikki sisätossut ovat elokuun ajan tarjouksessa Tohvelisankarissa. Keräsin ylle joitain omia tohvelisuosikkejani, joista mäyräkoira- ja robottitossut kävivät kovaa kisaa mehiläistossujen kanssa.