Tuntuu että oma keho pettää ja liukuu koko ajan kurjempaan kuntoon. Jonotan itselleni lääkäriaikaa ja kuulen saavani ajan aikaisintaan maaliskuun lopulle. Koulutyöt seisovat lamaannuttavan väsymyksen vuoksi….
Kun masennuksen alhoon (haha, kirjoitn ensin alkoon) vajoaminen ja kaikkien hommien vetäminen (konkreettisesta tai kuvainnollisesta) pöntöstä alas tuntuu parhaalta idealta aikoihin, on parasta lakata säälimästä itseään: Nähdä hyvää ystävää ja istua kahvilassa sulkemisaikaan asti ja sen yli. Pistää väsymykselle kampoihin ja hypätä puolitehoilla läpi kahlatun koulupäivän päätteeksi junaan, pyörähtää uuden showroomin avajaisissa juttelemassa, syömässä ja haistelemassa kevättuulia hyvässä seurassa.
Ja todeta että suruineen, kiireineen, väärin mitoitettuine aikatauluineen, terveyshuolineen ja -epäilyksineenkin elämä kaikkine yllätyksineen, uusine rakastettavine tuttavuuksineen ja lapsen antamine iltahalauksineen on ehdottomasti elämisen arvoista. Ja jospa kevät toisi vastauksia kysymyksiin ja toivoa helpommasta huomisesta…
VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSA, BLOGILISTALLA, FACEBOOKISSA, INSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ
Höh. Ymmärrän tosi hyvin, että arki ja kaikki kasaantuvat pikkuasiat muodostuvat välillä jättimäiseksi möröksi. Vähän sama fiilis vallitsee täällä hetkittäin, kouluhommat seisoi yhden samperin pikkujutun vuoksi, jota en vaan saanut viikkoihin tehtyä. Ketutuskäyrä vaan nousi nousemistaan, flunssa iski päälle jne. Mutta sulla on kyllä oikea asenne, juuri noin silloin pitääkin tehdä kun alkaa kaikki tökkiä pahasti. Kahvilahengailu on minunkin henkireikäni toisinaan.
Valoisaa viikonloppua, halaus!
<3
Kahvilat, ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä jo vuodesta samovaari ja skonssi!
Valoisaa viikonloppua ja halauksia sinnekin!