Antakkee, kun vähäsennii neuvon teitä näissä tietokoneasioissa. Joo, oli ihan pakko.

Minun on pitänyt kirjoittaa tästä jo aika pitkään, mutta kuten moni muukin asia, se on vain jäänyt lojumaan luonnoksiin. Kulinaristina ja impulssikokkaajana tunnettu Emmi oli kauhistunut ruokalaskuaan, joka ylitti piikkinsä säännönmukaisesti kuukaudesta toiseen.Hän päätti ryhtyä toimenpiteisiin asian suhteen ja minä päätin siitä reipastuneena viimein esitellä teille meidän perheen arkea ja kulujenhallintaa helpottavan sovelluksen.

Alun perin minulla oli suureellisia suunnitelmia tehdä postausten sarja, jossa esittelisin erilaisia verkkopalveluita ja sovelluksia, joita käytämme, lähinnä niitä, jotka ovat parantaneet perhesopua, lisänneet ”tuottavuutta” eli aikaansaamista ja muistamista sekä säästäneet arjessa selvää rahaa. En kuitenkaan oikein saanut otetta siitä, miten ideani olisi tullut toteuttaa ja kiinnostaisiko teitä lukea aiheesta. (Kertokaa toki, kiinnostaako! Siltä varalta, että innostuitte, loin postauskategorian nimeltä ”Nörtin vaimo suosittelee”, jonne aiheeseen liittyviä postauksia saattaisi tulla silloin tällöin.)

Mutta se pakollisesta metatekstistä. Päivän asiana on esittellä teille palvelu nimeltä Foodie. En saa postauksen kirjoittamisesta mitään luontaisetuja vaan kirjoitan silkasta rakkaudesta. (Tosin niin kyllä teen, vaikka saisinkin testattavaksi jonkin mieluisan tuotteen. Epämieluisista ei pahemmin kirjoitettavaa heru.) Foodie on siis digitaalinen elintarvikkeiden ja päivittäistavaroiden hallinta- ja tilausjärjestelmä. 

Ai mikä? No siis sovellus, jonka voi ladata ilmaiseksi puhelimelle ja tabletille. Ja voipa sitä käyttää myös tietokoneella, kuten itse usemmiten teen, koska näpyttelen kännykällä niin vähän mitään tekstiä kuin mahdollista. Niin mitkä hikiset nakkisormet?

Suomessa Foodie tekee yhteistyötä S-ryhmän kanssa, mikä näkyy siinä että palvelusta löytyvät lähimmät S-ryhmän kaupat tuotteineen. (Muilta kauppaketjuilta en harmikseni löytänyt vastaavanlaajuisia palveluja.) Näin esimerkkinä Briteissä Foodien verkkokauppa-alustaa hyödyntää puolestaan Tesco. Meille S-ryhmäkytkös sopii, sillä hoidamme isommat päivittäistavaraostokset Prismasta ja täydennämme jotain puuttuvia asioita Alepasta, puhtaasti sijainnin vuoksi.

Jos oma ”lähikauppa”, oli kyse sitten kivijalkamyymälästä tai kolmikerroksisesta megamarketista, josta ei meinaa löytää koko elintarvikepuolta kahlaamatta läpi käytäväkaupalla pyöränrenkaita ja pilkkihaalareita (esimerkki elävästä elämästä, Kouvolan Prisma, hullu paikka!), on S-ryhmän kauppa, sen voi valita heti aluksi tietoihinsa kaupakseen. Sen jälkeen palvelu osaa kertoa, mitä tuotteita juuri kyseisessä liikkeessä on valikoimissa ja missä järjestyksessä ne on hyllytetty. Ostoslistaan syötetyt tuotteet ilmestyvät siis listaan niin sanotusti kiertojärjestyksessä. Kätevää, eikö?

Foodieta voi käyttää ihan vain digitaalisena ostoslistana. Tällöin palvelusta haetaan halutut tuotteet ja niitä lisätään sopiva määrä ostoslistaan. Jos ostoslistaan on lisätty käyttäjiksi muita perheenjäseniä, kuten meillä minun lisäkseni mies, molemmat näkevät ostoslistan tilanteen lähes reaaliajassa. Jos vaikkapa karkkihammastani kolottaa ja menen pikaisesti Prismaan, saatan kurkata puhelimelta, puuttuuko kotoa jotain; Palaankin lopulta kotiin tyhjän pienen karkkipussin, maitotölkin, vessanpesuaineen ja kiivirasian kanssa.

Tuotteet voi poistaa listalta sitä mukaan, kun kiertelee kaupassa, jolloin listalta näkee, mitä on vielä ostettava. Tämä on erityisen kätevää silloin kun teemme tehoiskun ruokaostoksille eli kiertelemme miehen kanssa kaupassa yhtäaikaa. Näemme saman tien, mitä toinen on ehtinyt jo kerätä koriinsa.

Foliohattulogiikalla saattaa tuntua ahdistavalta, että palvelu ”muistaa”, mitä kaupasta on tullut ostettua ja tarjoaa jatkossa ostoslistaan tuotteita valittaessa käyttäjän ostostottumuksien perusteella suosituksi toteamansa tuotteet ensisijaisina hakutuloksina. Minusta ominaisuus on kuitenkin yksinomaan käytännöllinen, ruokailutottumuksemme kun eivät ole mitään valtionsalaisuuksia.

Ostoslistoja voi myös tallentaa ja hyödyntää niitä jatkossa. Jos ostaa lähes samat tuotteet vaikkapa viikonlopun mittaiselle metsäretkelle, jouluaatoksi, mökille tai jokaisella viikon isolla ostosreissulla, voi tallentamaansa ostoslistapohjaa käyttää muistin virkistämiseen ja nollasta sataan pähkäilyn välttämiseen.

Mutta sitten niihin mielestäni pitkällä aikavälillä merkittävämpiin hyötyihin kuin siihen, että paperinen, taskunpohjalla nuhjuuntunut ostoslista sekä ”hei ootko vielä kaupassa, voitko tuoda…”-puhelut korvataan digitaalisella ostoslistalla. Nimittäin ruokakulujen seurantaan etukäteen sekä apuihin ruokalistan suunnittelussa.

Olen kuullut monen harmittelevan sitä, että nälkäisenä ja väsyneenä kaupassa kinasteleminen tai sen pähkäileminen, mitä tänään syötäisiin ei todellakaan voi olla hedelmällisin tapa hoitaa ruokalistan suunnittelu. Vain pyllytuntumaansa luottaen kauppaan lähtiessä pitää olla todella zen ja oman vatsansa sekä mielensä mestari, että kykenee tekemään järkeviä ratkaisuja – sekä ravitsemuksellisesti että taloudellisesti. Kuten Emmi totesi omassa jutussaan ”ei meidän talous kestä sitä että joka toinen päivä ostetaan kaupasta ex tempore -siikafileitä (15€) ja joka toinen päivä kympin paketti luomunaudan jauhelihaa”.

Foodiessa on laaja reseptipalvelu, josta voi hakea reseptejä, rajaten tuloksia haluamillaan ehdoilla: Käyttämiämme hakukriteerejä ovat olleet esimerkiksi ”kevyt”, ”edullinen” ja ”kasvisruoka”. Jos haluaa painottaa vaikkapa luomuruokaa tai kotimaisia tuotteita, nekin voi säätää hakuperusteiksi. Lisäksi haun voi tehdä sesonkiteemojen mukaan ja hakea vain sellaisia reseptejä, jotka on merkitty ”jouluruoka”- tai ”pääsiäisherkut”-kategorioihin. Lisäksi hakuja voi tehdä raaka-aineen mukaan. Jos iskee vaikkapa punajuurenhimo, hakukenttään voi syöttää sanan punajuuri ja hakutulos näyttää tältä:

Siinä vaiheessa kun viikon ruokalista alkaa näyttää hyvältä, valitsemistaan resepteistä voi painaa ostoskärryn kuvaa, jolloin valitun reseptin, esimerkiksi suklaa-banaanikääretortun aineet hyppäävät suoraan ostoslistalle. Jos kaapista kuitenkin löytyy jo sokeripussi ja kananmunakenno tai monessa reseptissä käytetään samaa tuotetta, ylimääräiset tarveaineet voi klikata pois ostoslistalta ja jättää muut aineet listalle.

Ostoslistan ollessa valmis, voi vilkaista, mitä koko viikon ruokaostokset tulevat maksamaan. Mikäli summa näyttää erityisen suurelta koko kuukauden ruokabudjettiin nähden, voi olla hyvä miettiä, voisiko listalta jättää jotain pois tai vaihtaa jonkin reseptin toiseen. Tai hurjastella ja korvata joitain tuotteita edullisemmilla vastineillaan. (Kuten kauniin paketin takia valitun teen ihan yhtä hyvään rumapakettiseen, krhmmm.)

Jos kuluja haluaa seurata tarkemmin, koneelle voi vaikkapa luoda tiedoston, jossa on jokaiselle viikolle oma kohtansa ja laittaa kaikkien viikon ostoslistojen loppusummat viikkojen alle. Ostoslistat voi myös tallentaa Foodieen ja tehdä halutessaan jossain vaiheessa katsauksen siitä, mihin perheen pieni tai järjettömän suuri päivittäistavarabudjetti oikein hupenee.

Kun suunnitellaan viikon ruokalistaa, on hyvä pohtia, monenako päivänä viikossa haluaa kokata. Jos vastaus on vaikkapa 4-5 päivänä viikossa, kannattaa ruokaa tehdä reilumpia määriä ja pakastaa ruokaa tai suosia ruokia, jotka kestävät hyvin jääkaappisäilytystä. Esimerkiksi monet keitot ovat hyviä lämmitettyinäkin. Meillä on usein yhdestä kahteen ruokaa ”jäminä” jääkaapissa, mikä on kätevää, jos aikuiset tai lapsi ovat jostain syystä niin nälkäisiä, että ruoka on parempi saada suoraan pöytään ilman pidempiä valmisteluja.

Meillä pyritään siihen, että kaupassa käydään tekemässä yksi tai kaksi isompaa kauppareissua, jolloin ostetaan koko viikon ruokien aineet ja täydennetään aamu, väli- ja iltapalatarvikkeita kuten maitoa, voita, juustoa ja hedelmiä. Kaiken painavan tavaran kuten limupakkausten lisäksi keskitetään myös isokokoisten tuotteiden kuten vessapaperin ja muun viikon aikana loppuneiden asioiden ostamiset mahdollisuuksien mukaan isoimpaan kauppareissuun. Tämä siksikin, että laina-autoamme voi useimmiten käyttää isoimman kauppareissun hoitamiseen ja pienemmät voi hoitaa rattailla tai pyörällä. Lähikauppaan kävelee alle kymmenessä minuutissa ja isompaan kauppaan vartissa.

Kun mies valmistaa ruokaa, hän tekee paljon tuoretuotteita sisältävät ruoat ensin ja puolivalmisteita, säilykkeitä, pakasteita tai juureksia sisältävät ruoat myöhemmin. Maitotuotteita, tuoretta leipää ja hedelmiä sekä muita herkästi pilaantuvia tai viikon aikana loppuvia asioita täydennetään yhdellä tai kahdella ostosreissulla. Joka tapauksessa kaupassa käydään korkeintaan kolmesti viikossa, ei todellakaan joka päivä, sillä jatkuva kaupassa ravaaminen on lisännyt meillä heräteostoksien ja ruokakulujen määrää hurjasti.

Välillä kyllä houkuttaisi saada ostokset kotiin kuljetettuina, mutta sitä emme ole vielä testanneet. Vaikuttaa kyllä ihan näppärältä…

Eli yhteenvetona sanoisin arvosanan olevan (vanhalla kunnon asteikolla 5-10) vahva 9, palvelun sisäistä ostosten tilastointijärjestelmää odotellessa. Meidän perheyksikkömme tykkää, yli kolmen vuoden testikokemuksella!

Saa kysyä, ihmetellä, kehua tai kauhistella. Ja ennen kaikkea kertoa: Miten teillä hoidetaan päivittäistavaraostosten suunnittelu, hankinta ja ruokakulujen seuranta?

Kuvat ensimmäistä laatukuvaa lukuunottamatta: Foodie.fm

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSA, BLOGILISTALLA, FACEBOOKISSA, INSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ