Tässäpä vähän räyhäkkäämmällä otteella kaapista kiskottua päivän asua. Välillä tekee mieli pukeutua hieman äijämäisemmin ja synkemmin: Ängetä kukkamekkojen sijaan päälle pääkallo- ja kivenmurikkakoruja sekä pyöränkumista tehty rannekoru. Maastokuviosta muistuttavaa mustaharmaata kuosia, tekonahkaa takkiin ja bootseihin. Lisätä kimalluksen vuoksi mukaan rönttäcollegeteepaita foliohattuetumuksella.
Kiukkuiset poseerausilmeet eivät kuitenkaan liity mielentilaan tai edes asuun vaan ulkona paistavaan aurinkoon. En ole koskaan ollut yhteensopiva kirkkaan auringonpaisteen kanssa, vaikka siitä pidänkin. Poltan ihoni herkästi ja silmäni menevät väkisinkin sikkuraan ja alkavat vuotaa. Mutta antaa auringon paistaa, mikäs tässä nyrpeältä tai vihaiselta näyttäessä. Mieluummin naama rullalla iloisten kesäihmisten keskellä kuin alakuloisten, talven läpi paarustavien ihmisraunioiden keskuudessa.
Täytyy muuten leggingseissä pyörimiseen liittyen todeta että on tämä salilla ravaaminen kummallista: Paino pysyy samana, löllö vähenee jaloista, mutta reidet näyttävät entistäkin paksummilta. Ei muuten kannata paljoa reisiraoista haaveilla, ei. Eipä sillä että olisin moista koskaan realistisena toiveena elätellytkään.
Mitäs sanotte asusta?
Keikalle vai hylättyjen asukokonaisuuksien kortistoon?
Ne on ne reisilihakset 😉
Mitkä ne on, höpöhöpö mulla mitään semmosia…