Älä hyväksy hiljaa

Suomen Lukiolaisten Liitto käynnisti torstaina kiusaamisen vastaisen #kutsumua-kampanjan. Alkusysäyksen kampanjaan antoi tamperelainen lukiolainen, joka kertoi puuttuneensa bussissa kiusaamistapaukseen.

Tarina on levinnyt sosiaalisen median kautta kuin välittämisen kulkutauti ja poikinut kampanjan, johon kuka tahansa voi osallistua sekä ottaa kantaa kiusaamista ja sen hiljaista hyväksymistä vastaan.

Suomen Lukiolaisten Liitto haastaa kaikki suomalaiset näyttämään esimerkkiä ja rakentamaan sellaista ilmapiiriä, jossa kukin tulee nähdyksi omana itsenään.

Osallistuin itse kampanjaan Emmin haastamana, instagram-kuvalla. En ole enää lukiolainen ja lukioikäisenä sain olla oma itseni. Viiden vuoden ajan, enimmäkseen ala-asteella ja hetken yläasteen puolella minua kuitenkin nimiteltiin ja kiusattiin muutenkin.

En liiemmin perustanut kehostani tuolloin ja sen hyväksymiseen meni kymmenen vuotta. Ja vasta viime vuosina olen alkanut varovaisesti pitämään itsestäni. Niin monta itseinhossa kierimiseen hukattua vuotta! Toivoisinkin, että yhä harvempi joutuisi kokemaan saman ja että nuoret sekä vanhat saisivat olla sellaisia kuin ovat, kokea tulevansa rakastetuiksi ja rakastaa itseään.

Tule sinäkin mukaan!

 

9 kommenttia artikkeliin “Älä hyväksy hiljaa

  1. Koulukiusaaminen on niiiiii iiiin perseestä! Olen itse ollut molemmilla puolin. Yläasteella ensin kiusattu, jonka jälkeen pääsin ”porukoihin” ja minusta tuli kiusaaja. Itsetunnon rakentaminen on ollut ja on edelleen kovaa työtä. Varsinkin, kun se rakkain on ollut se lähivuosien kiusaaja (josta on hankkiuduttu jo eroon).
    Olen nähnyt pari kertaa kiusaamisen kohteeni ja joka kerta tekisi mieli lyödä päätä seinään, kun hävettää niin paljon. Ja se tunne on sanoinkuvaamattoman vahva,en ole kehdannut mennä sanomaan mitään.
    Jos oma lapseni jää joskus kiinni kiusaamisesta niin aivan varmasti puutun siihen. Tapahtui se sitten suuntaan tai toiseen.

    • Monet ovat olleet sekä kiusattuja että kiusaajia. Itse en ainakaan tieten tahtoen ole ketään kiusannut ja voin kuvitella, että siitä jäisi kyllä kova morkkis. Joistain yksittäisistä ikävistä kommenteista ja lipsahduksistakin kun voi potea ikävää fiilistä tosi kauan. Raskasta siis varmasti puolin ja toisin; Siksi lasten ja nuorten maailmaan toivoisi erityisesti aikuisia, jotka haluaisivat ja osaisivat puuttua sekä ohjeistaa toimimaan toisin.

    • Joo itse asiassa selvittelin farkkuasiaa juuri eilen, kun totesin, ettei Helsingin keskustaan taida olla varsinaista shoppailuasiaa lähiaikoina. Ja paikallisessa Prismassa näyttäisi olevan. Eli seuraavan kerran kun eksyn ruokaostoksille (eli aika harvoin) ajattelin kurkistaa yläkerran vaateosastolta noita!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *