Tämän aamupäivän vuoristorata

 

Sormenpäät ovat jääkylmät, ajatus ei kulje. Raivosiivoan asuntoa. Jos paikalla olisi keskustelukumppaneita, puhuisin varmasti ihan sekavia.

Koetan kirjoittaa joululoman jälkeen palautettavien hommien alkua, mutta ei tule mitään, joten pyykkään. Istun takaisin koneelle, otan kaapista tyhjän Taika-kupin ja yökkäilen siihen, vaikka tiedän ettei mitään tule. Vatsassa kiertää, tuntuu siltä, että keuhkot eivät ota kunnolla happea.

Päätä särkee, pulssi tuntuu kaulalla ja ranteissa. Tärisen koko ajan hieman. Koneelta pyörii vuorotellen Areena ja Eduskunnan sivut, kumpikin pätkii tai kaatuu vuorotellen. Facebookin ryhmistä kilahtelee koko ajan viestejä ja kommentteja. 

Luvut napsahtavat ruudulle, salissa halaillaan. Kansalaistorilla soi Finlandia.

Ja sitten tulee itku. Helpotus. Ilo. Kiitollisuus.

 

10 kommenttia artikkeliin “Tämän aamupäivän vuoristorata

  1. Kuvasit aika hyvin mun päivän ja fiilikset!! Mun teki bussissa mieli kysellä kaikilta, että jännittääkö muitakin. Ihana helpotus. Tekis mieli mennä kadulle huutamaan.

    • Jotenkin hurjaa, että tällainen asia voi pistää koko päivän ihan ranttaliksi – mutta eipä itselle näin läheisiä poliittisia päätöksiä jatkuvasti tehdä… 🙂

  2. Tästä on ihan uskomattoman hyvä mieli nyt! 🙂 Politiikka todellakin koskettaa harvoin näin läheltä, vaikka tärkeitä asioita käsitellään muulloinkin.

    • Mulla erilaiset ihmisarvoiseen kohteluun ja eläinten oikeuksiin liittyvät jutut kolahtaa. Erityisesti, jos on jaksanut perehtyä ja paneutua, kuten tähän asiaa. 🙂 Mutta äärimmäisen harvoin mikään näin paljoa!

Vastaa käyttäjälle PSK Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *