Sisustushommat seisovat, kun tässä on vähän kaikenlaista muutakin… Keväisempiä verhoja tai tyynynpäällisiä ei ole silitetty tai vaihdettu – ne on tosin jo haettu varastosta odottamaan tuolille, jossa kissat nukkuvat poikkeuksellisesta tekstiilikasasta antaumuksella nauttien.

Tulin jokunen viikko sitten maininneeksi Kuutille, että pääsiäiskoristeetkin voisi jossain vaiheessa laittaa ja tämä on kysellyt siitä lähiten koristeiden perään säännöllisin väliajoin. Sanoista tekoihin päästiin sattuman kautta; Kaupungin puisto-osasto kevätleikkasi läheiseltä viheralueelta muun muassa jalavia sekä omenapuita ja kävin luvan kanssa nappaamassa nipun omenapuun oksia kevätkoristeluja varten. Osa pääsi keittiöön maljakkoon, siinä toivossa että niihin aukeaisivat kukat ja lehdet. Isoimmasta oksasta sain kevätasetelman pohjan olohuoneeseen.

Nyt on edes yksi nurkka kodista koristeltu keväisemmäksi ja lapsi muistaa kysellä päivittäin, milloin tämä saa kevätjuttuja myös omaan huoneeseensa. Jos huomenna koristelisi siis lastenhuoneen ja jossain vaiheessa vielä keittiön ja makuuhuoneenkin? 

Kaikki tulee valmiiksi, mutta pikkuhiljaa. Kyllä, se taitaa olla tämänhetkisen elon nyrkkisääntö, motto ja ohjenuora jokaisessa muussakin asiassa. Ei ehkä edes huonoimmasta päästä?