Söpöysöverit eli mitä shoppaisin tytölle

Vietin sunnuntaiaamupäivää, juhlahumun ja juhlien valmisteluhässäköiden jälkeisissä väsymystiloissa, puolella silmällä nettiä muiden hommien ohella selaillen. Ja totesin, että onni on, ettei meiltä löydy tyttölasta, sillä joko söpöysöverit tai vararikko siitä seuraisi. 

Piti muuten näin Euroopan kestävän kehityksen viikon kunniaksi mainita, että vaikka meille ostetaankin kirppishankintojen ohella lastenvaatteita myös uusina ja muualtakin kuin kotimaisilta merkeiltä kuten Noshilta, Aarrekidiltä, Mainiolta tai Vimmalta, ne kiertävät myös ahkerasti; Viime viikolla postitin yhden ison lastenvaatelaatikon bloggaajakollegalle ja yksi säkki lähtee tänään puolestaan matkalleen kohti Tamperetta.

Ketjuliikkeistä tehtyjen lastenvaatehankintojen osalta huono omatunto soimaa vähemmän, kun samaa vaatetta käyttää neljä tai viisi lasta peräkkäin ennen kun se pistetään kunnosta riippuen joko kirpputorille tai lumppukeräykseen uusiokäyttöä varten.

Vaihtokauppa, eteenpäin sopuhinnalla myyminen ja kirppistely ovatkin lastenvaatefiilistelijän mielenrauhaa himpan verran parantavat kaverit.

Miten teillä hoidetaan lastenvaatteiden kierrätys: Sisaruksille, tuttujen lapsille, kirpputorille, keräyslaatikkoon vai jollain ihan muulla, luovalla tavalla?

Kollaasien vaatteet: H&M ja Lindex

10 kommenttia artikkeliin “Söpöysöverit eli mitä shoppaisin tytölle

  1. Meillä niitä on säkkikaupalla vaatehuoneessa, nyt kun niitä on palautunut kälyltä ja kaverilta. Osa on naapurissa lainassa, isommat syksyllä menossa kälylle ja kirppispöytää olen kaavaillut pelkästään lastenvaatteille viimeiset kaksi vuotta. Ovat vaan niin ahkerasti olleet lainassa, ettei ole ollu mistä myydä.

    Ihan tietyt ihanuudet on pakattu pariin pikkukassiin odottamaan omaa käyttöä, niitä en ole raskinut kiertoon laittaa.

    Lapsen kamppeet on hankittu pääosin kirppiksiltä, tuttavilta, sukulaisilta, naapurista tai vertailujen puitteissa uusina kaupoista. Anoppi tekee meille paljon vaatehankintoja, itse koko ajan pyrin kääntämään kelkkaa vastuullisemmaksi myös lapsen vaatteiden suhteen -kuitenkaan en ole valmis maksamaan lähemmäs kolmeakymppiä bodysta, jonka käyttöikä on 3vkoa-6kk. Nyt kun vaatteiden käyttöikä lähentelee 1-2 vuotta, niin raskii lapsen vaatteisiinkin satsata vähän erillälailla. Toki tuo rymyeetu sitten pistää kamaa pyykkiin/korjaukseen samaa tahtia, joten ihan parhaimpia ei sille päivittäin tule puettua päälle. Sikäli ajatellen ketjuliikkeiden edulliset vaatteet ovat kovimmalla käytöllä, mutta eipä se vaatteen alkuperää pelasta.

    Jos lapsi saisi päättää, pukeutuisi hän pelkästään figuurivaatteisiin ja siellä sitten seikkailisi Minionit, Dusty ja Salama kavereineen, Batman, Angry Birds, Hulk ja muut Avengersit, Seikkailija Dora, Chuggingtonin veturit ja liuta muita piirrettyjä sankareita. Äitin ehdottelemat raitapaidat ovat totaalisen out, jos saa päättää. Onneksi onneksi lapsella ei ole mielipidettä edes päivittäin. Lauantain juhlavaatteet lapsi valitsi kuitenkin itse.

    • Lainaaminen on kyllä kanssa hyvä systeemi, esim. Puutalon tontilla on saattanut meidän kuteita vilahdella. 

      Toi on muuten ihan totta, että ainakin itsellä tulee koko ajan enenevissä määrin hommattua kotimaista tai muualla eettisesti tuotettua ja siten kalliimpaa vaatetta, nyt kun vaatteen käyttöikä saattaa olla esim. 4-6v eikä 6kk-8kk!

      Onneksi meilläkään lapsi ei päätä vaatteitaan ja tällä hetkellä fanitus kohdistuu My Little Ponyyn, jonka aikanaan ponihullu mutsikin varovasti hyväksyy, hyvän maun mukaisissa rajoissa. 😉

  2. Minunkin mielestä tuo H&M:n tän kesän mallisto oli aivan IHANA! Ja kerrankin oikeasti lastenvaatteita, kun välillä on ollut niin övereitä teinivaatteita ihan pienillekin ettei mitään rajaa. Harmi, siis tooodella harmi, että mulla nyt sattuu tuollainen 3,5-vuotias tyttö olemaan. Vielä pahempi harmi, että sille pitää tilata tennarit netistä, kun täällä ihanassa kotikylässämme ei vain yksinkertaisesti ole. 😀 Voi olla että saattaa jotkut vesimelonishortsitkin eksyä… ja ehkä joku mekko…

    Tuosta lastenvaatteiden kierrätyksestä; jonkun verran menee kavereille/sukulaisille ja sitten kirppikselle. Itselle ei olla säilötty kuin ihan muutamia lempivaatteita (lue: äitiyspakkauslaatikollinen vähän sitä sun tätä). Joitain vähän käytettäviä vaatteita (ihan pienet talvikengät, juhlavaatteet yms.) on myös sellaisia, joita ollaan kierrätelty sukulaiselta toiselle ja taas takaisin. Lapinpuvut meillä tietysti myös kiertää sukulaiselta toiselle siihen ripari-ikään ja ekaan omaan saakka.

    Sukulaisille ja kavereille oon antanut ihan ilmaiseksi vaatteita/tavaroita, kirppiksellä myynyt sellaisiin hintoihin että varmasti menevät kaupaksi. Ainoastaan muutamat jäätävänhintaiset Me&I-housut ja bodyt myin FB:n kirppiksellä asiaankuuluvaan riistohintaan, kun olin niistä itsekin saman verran maksanut. Vähän tuli huono omatunto, kun en tajua missä imetyshuuruissa olin itse niihin hairahtanut ja nyt joku toinen hairahti mun takia. 😀 Mutta no, meni jo.

    • KUOLIN pikkasen, kun kävin liikkeessä ja näin ne vesimelonishortsit livenä. En kestä.

      Meillä taitaa olla säästössä pari pahvilaatikollista vaatteita koossa 50-86 ja sitten pari laatikollista äiriysvaatteita, pulloja, kestovaippoja yms. hoitotarviketa. Nekin lykätty vanhemmilleni säilöön.

      Oi olisipa muuten jotain tuollaisia suvussa kiertäviä aarteita kuin lapinpuvut! <3___<3

      Hih, imetyshuuruostokset kunniaan – ainakin, jos muutkin saattaa saada kostoksi sekoamaan….

  3. Me ollaan saatu paljon vaatetta Eddien vanhempien serkkujen perua, ja olen myös ostanut aika paljon kirppiksiltä. Uusia olen hankkinut välillä sillä mielellä, että jos koossa on riittänyt, puolitoista vuotta vanhempi serkkupoika saa käyttää ensin… mutta kyllä meillä silti on aika hurjasti vaatetta, uutta ja vanhaa, myönnän. Kivoimpia en ole malttanut pistää vielä kiertoon – katsotaan ensin, tulisko meille vielä toista. Jos ei, myyn pohjoismaiset lastenvaatteet sitten Britannian Suomi-kirppiksellä kelpo hintaan, ja brittivaatteet paikallisella kirppiksellä. Sit joskus. 😉 

    • Mullahan tuota hilloamista vähän hillitsee se, että pelkään jotain tapahtuvan varastoille. Uhkakuvia ovat mm. hiiret, home, putkien vuotaminen varastotilaan ja erilaisten kuminauhallisten / sekakankaisten vaatteiden hapertuminen käyttökelvottomiksi… Iiks. 

      Parempi myydä ainakin kaikki tunnearvoton käyttövaate pois nurkista. 😀

  4. Tainnut olla suosittu tuo H&amp;M mallisto koska yhtä ainutta pupumekkoa tai vesimelonimekkoa ei ainakaan nettikaupassa enää näy 🙁

    Nyt harmittaa. Pitänee jalkautua oikeasti kauppaan.

    • Vesimeloni- ja pupumekkoja oli ainakin Helsingin kauppakadun H&M Kids myymälässä vielä alkuviikosta eli kaupoissa voi hyvinkin olla niitä, mitä ei löydä enää verkkokaupasta. 🙂

  5. Ooh, noi H&M:n tyttöjen vaatteet on aivan ihania tänä vuonna! Meinasin jo keväällä pimahtaa, kun yritin siskontytölle valita synttärilahjaksi kesämekkoa. Ostin lopulta kaksi. 😀 Ja viikonloppuna menin molempien siskontyttöjen kanssa shoppailemaan mieluiset shortsit, ja toinen valitsi noi iki-ihanat vesimelonishortsit. Onneksi mulla on poika, niitten vaatteet ei ollu yhtään niin kivoja. Vaikka kyllä mä vahingossa tänään taas pari paitaa henkkamaukalta mukaani nappasin, krhm…

    Onneksi on kierrättäminen, phuuuuh…

    • Jos mulla olisi oma tyttö / kummilapsi / tuttavalapsi, jolle shoppailla mekkoja, olisin ostanut nyt edellisellä visiitillä kaksi lempparimekkoa, kun hintaa oli jopa viitosen kappaleelta.

      Sinällään tosiaan hyvä, että on se poika, joille on lähinnä kaameita kuteita tarjolla. Tosin vink vink, Lindexillä on nyt makeita banaanivatteita pojillekin!

Vastaa käyttäjälle phocahispida Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *