Eli aamuvirkun tunnustukset.
Ihan huikean energinen aamu! Mekko päälle ja lilat huulipunat mestoilleen, aamupala ja lounas laukkuun. Spotifysta lemppariromanssi-soittolista (klik) päälle ja pyörän ”kyytiin”.
Aamuisin voi jo pitää pitkähihaista polkiessa, muttei vielä tarvitse, koska vauhtipolkuhiki. Housut ovat vielä ihan liikaa, ellei puhuta urheilutrikoista.
Herätyskello soi jo 5:30 ja nukkumaan menin poikkeuksellisesti vasta 1:30.
Venähti yksi työjuttu, joita muuten tällä palkalla kannataa tehdä yötä myöten. Heh heh… Sekä blogin ulkopuolinen vapaa-ajan hömpänpömppä-kirjoitusprojekti (englanniksi!).
Minullehan aikainen herätys on paras herätys ja 6h unta yössä ihan ok, 7-9h unet ovat viikonloppujen tai myöhäisten aamujen luksusta. Satunnaiset 4-5h unetkin menettelevät.
Nyt onkin pakko kysyä: Miten te 8-10h säännöllisesti nukkuvat ehditte tekemään yhtään mitään työn ja/tai perheen ulkopuolista vuorokaudessa? (Treenata, hoitaa kotia, harrastaa, nähdä kavereita…)
Tuntuu, että itsellä jäisi ainakin puolet blogipostauksista tai partiohommista tekemättä ilman myöhäisillan (yön) tunteja. Varsinkin niinä päivinä, kun pitää ehtiä salille, juoksemaan tai pitämään kokousta. Saati sitten kasaamaan blogisivustoa, raivopyykkäämään, neuroosisiivoamaan tai järjestämään juhlia.
Kiireessä olen itse tinkinyt lähes päivittäisestä postaustahdista ja omasta (toim. huom. kuulemma tiukasta, mutta en allekirjoita) kodin siisteystasostani.
Mutta yhtään enempää en haluaisi nipistää, sillä pitäähän viikkoon myös pari jaksoa Miss Fisherin murhamysteerejä tai miehen kanssa pelailua.
Joten käynkö vaan vajaakierroksilla unikekoihin verrattuna vai missä vika? Onko teillä tunneissa enemmän minuutteja?
Mä oon täydellisen iltavirkku. Kykenen kyllä heräämään aikaisin ja selviän lyhyillä yöunilla, mutta esim loma-aikaan mulle luonnollinen rytmi on nukkua n. klo 1-9. Plus miinus tunti jokaiseen suuntaan. Normiarkena nukun usein yleensä n. 7-8 tuntia, riippuen aamun herätysajasta. Mulle viiden herätykset on karseita. Selviän niistä tietäen, että niitä on vaan kerran viikossa, mutta jos joka aamu pitäisi herätä niin aikaisin niin itku tulisi. 😀 Mä oon se dinkelidonkeli, jonka mielestä iltavuorot (siis esim. 14-22) on ihan jees, koska aamulla ehtii vaikka ja mitä, vaikka nukkuisi vähän pitempään, työpäivä menee pirtsakkana alusta loppuun ja illalla saa tulla rauhalliseati kotiin ilman lahkeessa roikkujaa. 😛 Blogille mulla ei tunnu kyllä riittävän aikaa, mutta kaikelle muulle kyllä (ennen riitti blogille, mutta ei oikein muille harrastuksille). Valintakysyksiä, mulle hyvät ja sopivanmittaiset yöunet varmistaa muuten hyvän päivän. 🙂
Olisi paljon mediaseksikkäämpää olla iltavirkku, kun sitä on rummutettu joka tuutista nyt niin paljon ja monet harrastukset, illanistujaiset on loppupeleissä tosi myöhään ja oon itse parhaimmillaan ihan valmis sellaiseen peiton alla röhnöttämishommaan joskus ysiltä. :,,,D
Ei meillä riitäkään 🙂 jätän ihan suosiolla esim. Siivouksen tekemättä… koska tärkeintä on nukkua vähintään 7 tuntia yössä! Oikeesti mulle onkin aina tullut sun blogin lukemisesta lähinnä hengästynyt olo, että miten kukaan ehtii?? Mutta selvisi nyt sekin, sä siis vaan et nuku 😀 ps. Olin jotenkin onnistunut ohittamaan tän blogimuuton, kauhee homma oli lukea putkeen kaikki postaukset!
No nyt esimerkiksi aion painua pehkuihin kahteentoista mennessä ja kello soi vasta klo 7. Oh my god, tosi skarppi olo. Mut joo, se ei silti ehkä paikkaa edellisiä 4h ja 6h unia. 😀
Pääasia, että löysit tänne kuitenkin ja jaksoit lukea kaikki rästiin jääneet postauksetkin, hatunnosto!
Mua väsyttää iltaisin, ja tarvitsisin ehdottomasti kahdeksan tuntia unta yössä. Herätys on meillä tänä vuonna arkisin aina klo 6.30, koska joka aamu jompikumpi koululaisista menee kahdeksaan. Mieluiten olisin klo 22 sängyssä, lueskelisin puolisen tuntia ja nukahtaisin sitten. Ennen sänkyyn menoa haluaisin tietenkin käydä lenkillä, tehdä akuutit kotityöt pois alta, katsoa seuraavan päivän vaatteet ja kamat valmiiksi, tehdä ehkä jonkun pienen työhomman vielä, juoda rauhassa iltateetä ja selailla lehteä, käydä ajan kanssa iltapesulla ja viettää aikaa puolison kanssa. Toisinaan myös vaikka katsoa telkkarista jonkun sarjan, leffan tai dokumentin.
No hehheh. Käytännössä illat menevät näin:
Harrastushärdellin lomassa jompikumpi meistä aikuisista yrittää alkuillan aikana yleensä hoitaa edes yhden, kiireellisimmän koti- tai pihahomman. Suihkuun ehditään vain joka toinen ilta. (Aamuisin ehkä kaksi kertaa vuodessa.) Lasten iltatoimet venyvät, ja esikoisen valo sammuu arkena vasta lähempänä kymmentä. Kun kuopus on saateltu untenmaille, olisin itsekin aivan kypsä petiin. Jos kello on 21.30 tai vähemmän, raahaudun alakertaan ja korkkaan uupuneena ehkä oluen. Tuijotan puoli tuntia telkkaria. Mahdollisesti tsekkaan Helmin, Wilman ja Osallistujat.comin. Vaihdan puoliunessa ajatuksia puolison kanssa. Ehkä syön, jos hän on laittanut meille iltapalaa. Tai jos hän nukuttaa kuopuksen, minä ehkä laitan. Joskus joudun tekemään illalla töitä. Se tuntuu juuri nyt aika ylivoimaiselta. Kun kello tulee 23, kauhistun ja kiiruhdan sänkyyn. Hyvä että hampaat jaksan pestä. Luen kirjaa silmät puoliummessa hetkisen. Simahdan huonossa tapauksessa vasta klo 23.30, joten nukun arjessa melkein kokp ajan tunnin liian vähän.
Olen tosi tyytymätön noihin iltoihin. Rento ”koomailuaika” tuntuu väsyneenä tarpeelliselta. Ja ehkä se sitä onkin. En välttämättä haluaisikaan tehdä illan ainoan lapsivapaan tunnin tai puolentoista aikana mitään järkevää ja hyödyllistä. Mutta haluaisin ehdottomasti päästä aikaisemmin nukkumaan. Jos nukkuisin tarvitsemani 8-9 tuntia yössä, olisin ensinnäkin aamuisin ja päivisin virkeämpi ja toisekseen jaksaisin ehkä iltaisin tehdä muutakin kuin tuijottaa kaukaisuuteen ja vastailla puolisolle lakonisesti. Toisaalta, jos haluaisin mennä ajoissa nukkumaan, minulle ei ylipäänsä jäisi omaa aikaa iltoihin. Olen välillä tosi kade puolisolle, joka nukkuu yleensä 5-6 tuntia yössä ja pärjää hienosti.
Kaikkein ihaninta minusta on tällä hetkellä niinä iltoina, kun päätän heti kättelyssä, että menen nukkumaan yhtä aikaa kuopuksen kanssa. Olen klo 22 unessa ja herään aamulla puoli seitsemältä freesinä ja pirteänä. Pitäisi tehdä useammin niin. Kaipa tuota ah niin laadukasta ”omaa aikaa” ehtisi viettää sitten myöhemminkin.
Rento koomailuaika tuntuu kotitöiden tekoon tai harrastamiseen verrattuna ajanhukalta herkästi, mutta kyllä sitä on vuosien aikana oppinut että mieli tarvitsee aikaa myös ajatusten verkkaiselle kasaamiselle ja päivähässäkän purkamiselle muulloinkin kuin unen aikana.
Kyllä sille omalle ajalle löytyy enemmän koloja jatkossa! Vaikka tiedän ettei se tämänhetkiseen iltojen riittämättömyydentunteeseen autakaan. <3