Onko nämä nyt sitten saksanhirviä? Eivät ilmeisesti ainakaan ole poroja.
Myöskään japaninhirvi, metsä- tai kuusipeura (saati vesikauris) ei täsmää.
Tosin tuo pienempi voi olla jokin peura kuitenkin. No voihan tupsuhäntä!
Jotain kimaltelevia sorkkaeläimiä joka tapauksessa. Ja hieman poikarakkauttakin on ilmassa.
Olkoonkin, että taksonomia vähän tökkii, tykkään niistä silti.

Noiden sarvipäiden kaltaisia pieniä ”talvikoristeita”, (ei siis missään tapauksessa joulukoristeita!),
on alkanut hiljaksiin ilmestyä sinne tänne asuntoomme.

Myös tekstiilit ovat kokeneet päivityksen varastojen aarteiden voimin. Tänä vuonna en ajatellut
hankkia yhtään uutta joulutekstiiliä. Katsotaan, pitääkö päätös.

Kävimme vanhempieni ja veljieni katsomassa vielä kerran Hertan pentuja. Ja nakkikoiramme tuli kotiin!  Illemmalla kävimme Rossossa syömässä.

Minulle luvattiin, että saan nukkua koko yön, tosin ajattelin yösyöttää kerran ihan oman mukavuuteni vuoksi. 
Ja aamulla ihanainen J lupasi viedä vauvan aamulenkille tai touhuta tämän kanssa niin, että saamme vaikka molemmat nukkua hetken. Kun alkaa olla rättipuhki, on ihanaa, että on tuollaisia ystäviä.