Syksyn satoa ja valoa

Oletteko huomanneet, että syksyn valo on taas täällä? Sellainen vähän eri sävyinen ja vähemmän kova valo kuin keskikesällä. Edelleen se kyllä näyttäisi paljastavan vaikkapa likaisen ikkunan ja rutussa olevan maton.

Mistä päästäänkin niihin kahteen syyhyn, joiden vuoksi sallin syksyn valon taittuvan aikanaan talven pimeydeksi: Siivoustressin määrä romahtaa, kun kukaan ei kuitenkaan näe sotkuja ja saa polttaa kynttilöitä mielin määrin. Ja niitä kyllä palaakin…

Saimme anoppilasta heidän omenapuunsa hedelmiä ja kulunut metallitarjotinkin pääsi käyttöön, sillä hedelmävatinamme toimiva Kesäkattila oli jo täynnä.

Koska ulkolämpötila on pysytellyt jo ainakin viikon varsin maltillisissa lukemissa, olen uskaltanut pitää sälekaihtimia ylhäällä. Kesän kuumimpina päivinä sekä sälekaihtimia että verhoja piti pitää suljettuina, ettei asunto kuumenisi kauheasti, meille kun ei saa edes läpivetoa.

Pitäisi jaksaa viimeistään syyskuussa kerätä perhoset pois koristeoksista ja vaihtaa verhot talvisempiin.

Omenoita ei ole enää jäljellä muualla kuin kuvissa. Niistä tehtiin reilun kanelista omenakiisseliä ja omenapiirakkaa.

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *