Viehkeän (2,5 huonetta ja keittiö) asuntomme suhteellisen tilava eteinen, joka toimii myös käytävänä oikeastaan kaikkiin huoneisiin, pääsee nyt katsauksen alle. Postaan eteisen varsinaisista säilytyskalusteista myöhemmin, nyt räpsin kuvia kaiken pienen ja ei-niin-olennaisen irtaimiston säilytysratkaisusta ja esillepanosta.
Vaihteleva näyttely kortteja, pääsylippuja, silmälaseja, koruja, kutsuja sun muuta pientä pitää majaa ulko-oven vieressä, välioven ollessa auki, sen takana. Korttiteline on Ikeasta, ~15e hintaansa nähden on ollut ihan mainio ostos.
Alalaidasta törröttää Ergorapidomme, jolla on kolmen eläimen ja kolmen ihmisen huushollissa näppärää napata keittiöstä pahimmat murut, eteisestä hiekat ja neulaset sekä vessasta pitkin poikin räiskityt kissanhiekat aina tarvittaessa.
Kun on hieman villiintynyt ostamaan niin arvokkaampia kuin rihkamakorujakin, niitä on ripusteltu ympäri asuntoa. Eteisen peilin alaosaa on päässyt koristamaan muutama pari isoimpia korvakoruja.
Taustalla olevaa talotapettia metsästettiin remonttivaiheessa kissojen ja koirien kanssa. Olin ihastellut sitä useissa sisustuslehdissä ja -blogeissa vuosia ja päättänyt haluavani sen, tosin mustavalkoisena. Enpä ajatellut niin pitkälle, että kaikki tapettimallistot eivät ole edes saatavilla kovin monia vuosia. Kierrettyämme neljä rautakauppaa viimeisien rullien toivossa, K-rauta 75 oli muutenkin ostoskierroksen listallamme ja sieltä löytyi yksi rulla ko. tapettia, hiekanvärisenä – juuri sopivasti eteisen pienen seinän tapetointiin!
Entisen työpaikkani läheiseltä roskalavalta löytynyt vanha ikkunankarmi hakoineen palvelee hyvin rihkamarannekorujen ja hopeariipusten säilytyspaikkana vessan ja keittiön ovien välisellä seinän pätkällä. Kehykseen kiinnitetyissä pienissä nauloissa hopeaketjut eivät pääse menemään ihan tuhannen solmuun, toisin kuin aiemmassa korurasiassa.
Ulko-oven toisella puolella on paikka kalenterille sekä häidemme ”vieraskirjapuu”-taululle. Erittäin tyylikäs sähkömittari maastoutuu seinämaaliin (Tikkurilan värikartan sävy graniitti) melko hyvin. Sulaketaulu oli myrkynvihreä, mutta sudin seinämaalia myös sen ulkopintaan. Eteisen korkean kaapiston päätylevy on saanut koristeekseen kokoelman saamiamme ja ostamiani mustavalkoisia ja seepiansävyisiä postikortteja yms.
