Kun saat uuden kameran etkä ehdi kirjoittaa kaikesta, mistä haluaisit, etkä oikeastaan edes voi, asukuvat ovat ihan hyvä vaihtoehto. Joten tässäpä erään tupaantulijaisillan asu, olkaapa hyvä.
Yritän epätoivoisesti opiskella. Tuolla taustalla häämöttävä kasa koostuu tenttikirjoistani, opintojaksokuvauksista ja oppimispäiväkirjan pohjaksi keräämistäni messumateriaaleista sekä artikkelitehtävää varten kerätyistä lehtijutuista. Nenän edessä on läppäri, jonka Word meinaa kaikessa naurettavassa raskaudessaan kyykyttää jatkuvasti.
Teepannu on kuumana ja viikonlopun mässäilyjä tasoitellaan tässä samalla kiskomalla pannukaupalla teetä ja pullotolkulla vettä. On nimittäin kohtuullisen turvonnut olo.
Puitteet ovat siis muutoin varsin hyvät opiskelulle, varsinkin kun motivaatio kohenee kohisten sitä mukaa kun palautettavien töiden määräpäivät ja tentit alkavat lähestyä vääjäämättä kuun huristaessa kohti loppuaan. Mies on hommissaan ja lapsi hoidossa ja nyt käytössäni olisi muutamia kullanarvoisia tunteja uppoutua kirjoittamiseen ja lukemiseen.
Ensin pitäisi vaan keksiä, miten saisin nuo kaksi epäterveen innokasta assistenttia häädettyä kimpustani. Keittiössämme kun ei ole ovea… Ruokakulho parvekkeelle ja ovi perässä kiinni?
Mainiota viikon alkua itse kullekin, koetan palata nyt hommien pariin!
Kuten jo perjantaina mainitsin, olimme viikonlopun alkajaisiksi Rosannan kanssa tuulettumassa Helsingissä.
Napsimme pientä syötävää Namussa, kiertelimme ostoksilla ja kävimme kahvilla.
Seurasimme aika hienosti toteutettua, joskin lyhyeköä muotinäytöstä,
jossa mallit laskeutuivat alas pystysuoraa catwalkia.
Naurattaa tuo kuva, jossa meitä paikalle kutsuttuja bloggaajia ja toimittajia oli paikalla vasta muutama:
Suurin piirtein jokaisella on kamera edessään pöydällä. Hih.
Kuohuvaa, katkarapuvoileipiä, kinuskikakkua, lahjaostoksia,
valoisalta ja kivalta ostospaikalta vaikuttavaan Citycenteriin tutustumista…
Paljon naurua ja hymyjä. Kiitos vielä Rosanna, Iksu ja Jenn- sekä hänen pikkuaveccinsa!
(Lisää Helsinkireissun kuvia ja tunnelmia löytyy Rosannan tontilta.)
Ensimmäinen kuva Akifoton.
Istun junassa matkalla Helsinkiin: Ihana Rosanna järjesti minulle kutsun toimittajille ja bloggaajille tarkoitettuun uudistetun Citycenterin avajaistilaisuuteen. Muotinäytös ja cocktailtarjottavat kuulostivat mahtavalta ja sovin innoissani miehen kanssa hyvissä ajoin että hän touhuaa pojan kanssa tämän perjantai-illan.
Tänään perhekerhossa jutellessani tajusin että saatan erottua vähemmän edukseni kaikkien metrikahdeksankymppisten ja neljäkymmentäkiloisten naisten joukosta.
Tukka on miten sattuun värjätty (hyvin leikattu kylläkin), kynnet groteskissa kunnossa ja hampaat keltaiset. Tissit roikkuvat ja naama on yhtä aikaa sekä kuiva että rasvainen. Kaikki vaatteet ovat täynnä kissankarvaa ja sukkahousut valuvat makkaralle polvien päälle ja nilkkoihin. Jakku haisee savulle, kiitos samassa kaapissa majoittuneen kuoritakin.
Laukku on ostettu Pärnun halpamarketista. Luulen sillä olevan luiskaseurassa yhtä nukkavieru olo kuin omistajallaan. Mutta mitä sitä turhia surkuttelemaan; Keravalais-lähiömutsilookki tulee varmasti muotiin ihan näillä hetkillä.
Eikä tilaisuus voi olla kurja, jos tarjolla on ilmaista ruokaa ja hyvää seuraa. Ainakaan niiden mallimitoissa olevien naisten kanssa ei joudu taistelemaan viimeisestä macaronleivoksesta! Illalla pääsee vielä tasoittamaan jännitystä kahvittelemalla ”Lilymammojen” kanssa ja saunomalla. Vapise Anne Kukkohovi, norppaemo on vapaalla!
Nyt on tullut käytyä Clamos-studiollakin. Viime perjantainen KappAhlin XLNT-Model Searchin semifinaali- ja finaalipäivä käynnistyi kaikkien 30 semifinalistin kokoonnuttua mallitoimiston tiloihin.
Meille jaettiin vaatteiksi mustat leggingsit ja valkoiset topit. Saimme tehtäväksemme sipaista kasvoille kevyen meikkipohjan meikkivoiteella, joka jaettiin meikkauspisteeltä. Sitten meikkaajat ja kampaajat pääsivätkin vauhtiin.
Kasvot meikattiin hyvin kevyesti, vain vähän väriä ripsiin ja osalle poskille meikkipohjan lisäksi. Hiuksillekaan ei lähdetty tekemään mitään jättimäisiä operaatioita, lähinnä laitettiin sen verran, että kunkin hiuksista saatiin kuvauskelpoiset ja että kunkin hiusten malli näytti hyvältä.
Kun meikki ja kampaus olivat valmiit, otettiin pikaisesti muutama kuva kustakin kilpailijasta. Sen jälkeen jonotettiin haastatteluun, jossa sai kertoa vapaamuotoisesti itsestään tuomaristolle ja nämä saattoivat esittää myös tarkentavia kysymyksiä.
Edessä oli vielä kävelyosuus, johon sai harjoitella toimiston käytävällä. Moni käyttikin mahdollisuuden hyväkseen. Kukin käveli lopuksi käytävää näytöstyyliin ja tuomaristo sai arvioida suoritusta.
Kävimme vielä lähes mallitoimistoa vastapäätä sijaitsevassa Vapianossa syömässä ja palasimme sitten kuuntelemaan viiden finalistin nimet. Kaikki osallistujat saivat kotiinviemisiksi tuotekassin, jossa oli jotain pientä kilpailun kaikilta yhteistyökumppaneilta.
Päivä oli kokemuksena erikoinen ja mieleenpainuva. Oli hienoa nähdä monia todella kauniita isomman kokoluokan naisia. Ja oli kieltämättä mukavaa olla kerrankin niin sanotusti joukon pienimmästä päästä!
Kävi sinällään hauskasti, että satojen kilpailukuvien joukosta arvasin kilpailun voittajan oikein heti kun näin tämän kuvat.
Kun kerran kisan voittoa ei suurista odotuksista huolimatta tullut… (Hihih) … Niin tässä vaan odotellaan soittoa mallitoimistosta, nämä kun varmasti haluavat ottaa minut listoilleen!
Tai sitten eivät.
Osallistuin taannoin KappAhlin XLNT-Model Search kisaan. Pääsin 30 semifinalistin joukkoon ja huomenna onkin sitten jännät paikat. Huomisen aikana 30 kilpailijasta valitaan viisi parasta finaaliin ja luonnollisesti heistä valitaan lopulta voittaja.
Mitään suorituspaineita tai -odotuksia en aio itselleni asettaa. Lähinnä kyseessä lienee mukava päivä, joka sisältää monen sortin ohjelmaa kisan yhteistyökumppanin eli Clamos mallitoimiston tiloissa.
Sen verran olen valmistautunut, että valitsemiani korkokenkiä on koekävelty kotona siivoillessa muutamana päivänä, ettei tule yllätyksiä ja ole nilkat tai polvet nurin. Myös alusvaateosastoa jouduin uusimaan, koska huomasin kaikkien nuden väristen rintaliivieni hajonneen kovan käytön seurauksena.
Hiuksien, kulmien ja ripsien kotivärjäys olisi ollut ohjelmassa muutenkin, kun tässä kuussa on paljon erilaisia juhlia ja kahvitteluja, joten hoidin kaikkien värjäämisen nyt ennen semifinaalipäivää.
Huomenna vaan vatsa sisään, rinta ulos ja leuka ylös!
Kuvat on ottanut Nina Dodd