Arvonta / Pientä kivaa kotiin ja suuhun

Perjantain pikkuarvonnassa on siis mahdollisuus voittaa
kaksi Luhdan Aalto käsipyyhettä, tarjotin ja lakuja.

Pyyhkeiden pitäisi olla ihan laadukkaat, ainakin omat vastaavat ovat kestäneet käyttöä ja pesua
hyvin nukkaantumatta tai purkaantumatta. Nuo ovat peräti testivoittajatkin
(Huonolaatuiset pyyhkeet ottavat nuppiin, joten ajattelin pelata varman päälle.)
Koko on se reilumpi pikkupyyhekoko, ei sellainen taskuliinan kokoinen vieraspyyhe, 
johon on mahdotonta kuivata naamaa repimättä ripustuslenkkiä irti.

Tarjottimella mahtuu juuri näppärästi kahvikuppi,
leipä ja pieni kulho jogurttia, puuroa tai hedelmäsalaattia varten.
(Tai vaikka mansikoita ja kermavaahtoa sekä lasi kuohuviiniä.)

Jos siis aamiaisen tai välipalan syöminen rauhassa keittiön pöydän ääressä tuntuu mahdottomalta
vaikkapa touhukkaan taaperon vuoksi, tarjottimella ruoka siirtyy sutjakkaasti huoneesta toiseen.
Ja (kevään) kesän lähestyessä, parvekkeet ja pihatkin odottavat pian tarjottimen kanssa kuljeskelijaa.

Ja lakut. Ne kuuluu kuulkaas syödä.
(Meinasin syödä ne itse eilen, mutta voitin kiusauksen.)

Voit osallistua arvontaan jättämällä kommentin tähän juttuun.
Kerro kommentissasi, lyhyesti tai pitkästi,
millaisia juttujani luet mieluiten
(esim. sisustus, lastenvaatteet,
yleinen jorina, asupostaukset, yhteiskunnallinen pohdinta…)

Jättämällä kommentin saat käyttöösi yhden ”arvan”
ja palstan seuraajat saavat automaattisesti kaupan päälle toisen ”arvan”
.
Helppoa eikö?

Jos olet Lilyn rekisteröitynyt käyttäjä ja sinulla on palsta, jonka kautta sinulle voi laittaa viestiä,
ei tarvitse laittaa yhteystietoja. Muutoin jätä yhteystieto, jonka kautta saat tiedon voitosta
ja voimme sopia toimituksen yksityiskohdista arpaonnen osuessa kohdalle.

Toivottavasti teillä on ihana perjantai!

(Mekään ei ehkä kuolla tähän tautiin.)

PS. Muistakaa lähteä Lilytiimiin Naisten 10:lle.
Meillä on kovat sponsorineuvottelut työn alla!

 

Muutama tiedotusasia

Kaivatut 120 seuraajaa saavutettiin (jee!)
ja lupaamani arvonta polkaistaan täten käyntiin huomenna.

Pysykää kanavalla, sillä arvonta on kohtuullisen pikainen; Voittaja arvotaan jo sunnuntaina.
(Ja muistattehan että 140 seuraajan tultua täyteen arvotaankin isompi yllätys!)

Kympin Joukko blogi on nyt saatu pystyyn.
Juoksujoukkueeseen osallistuvien kannattaa hakea palstan Vieraskirjoittajiksi.
Joukkueeseen pääsee edelleen mukaan, jos mielii saada treenitukea ja/tai -seuraa

Toivottavasti saamme palstalle mahdollisimman pian osallistujien esittelyjä,
treenikuvauksia, mietteitä tapahtumaan tai tulevaan treenikoitokseen liittyen.
Tervetuloa tutustumaan blogiin tänne!

 

Taidetta lastenhuoneeseen

Tässä päivänä eräänä saimme viimein taiteilijaystävältämme lahjana saadut, 
ihanat, sirkusaiheiset graafiikan vedokset kehystettyä ja kiinnitettyä lastenhuoneeseen. 

Apuna projektissa oli kuvausassistentti M:n lisäksi (”Hei onko tää valo nyt hyvä?”)
myös miehen sisko, joka toi epämääräisilläkin ohjeilla oikean kokoiset kehykset Ikeasta (”Tällaisella mitalla ei ole olemassa mitään kehyksiä!”) sekä ystävämme, joka lahjoitti työpaikaltaan saatuja taikatarroja (niistä postaus kenties joskus erikseen myöhemmin). Yhteistyö on voimaa.

Siinä ne nyt ovat.
Värikkäiden taulujen myötä alkoi tehdä mieli hankkia lastenhuoneeseen vähän jotain muutakin väriä 
kuin valkoista, mustaa tai kirkkaanpunaista. Tyynyjen järjestystä ja väripainotusta ylä- ja alasängyn välillä muutettiin pian kuvien ottamisen jälkeen ja eilisellä Ikean reissulla mukaan lähtivät viirilakanat…

Onko muilla lastenhuoneen sisustusprojekteja meneillään?

Kivoja ideoita otetaan vastaan….

 

Hyllytetty

Selkeälinjaisessa, mustavalkoisessa keittiössämme pitkän seinän koristeelliset hattuhyllyt
ovat eniten minun näköiseni piirre. Niille onkin kertynyt kaikenlaista.

Keittiön työkaluja, kierrätystaideteoksia, karkkipurkkia, kaktuksia…

Teepurkkeja, kissojen ja koiran ruokien säilytysastiat, tarjottimia…

Koriste-esineitä, astia-aarteita, vaihtuvia asetelmia…

Muistoja matkoilta ja elämän varrelta. Mikä suloinen sekametelisoppa!

Mitä mieltä olette:
Onko mukavampaa pitää kaikki tavarat siististi piilossa ovien takana 
vai syyhyävätkö sormenne asetelmien tekoon
ja kaipaavatko silmänne kauniita esineitä näytille?

 

Voi kevät

Tule jo.
Nosta sipulikukkien kärjet esiin talojen reunuspenkeistä
ja pienet vihreät ruohotupsut väistyvien kinosten raoista.
Tuo villi linnunlaulukonsertti lähimetsään.

Tuo tippuvan ja solisevan veden ääni, 
päivä päivältä silmissä hupenevat nietokset.

Innosta kevätsiivoukseen ja uusiin alkuihin.
Rohkaise ulkoilemaan ja nauttimaan lämmittävästä auringon hehkusta kasvoilla.

Tuo ensimmäinen niin lämmin päivä, että hiekoitushiekka alkaa pöllyämään kuivavalla asfaltilla
ja koululaiset riehaantuvat auringon lämmöstä ja juoksevat ulkona ilman takkia.

Tule pian, että pääsemme kaivamaan välikausihaalarin kaapista ja lähtemään toden teolla puistoon tutkimaan kiviä, käpyjä sekä ihanaa märkää hiekkaa. Minunkin varpaani kaipaavat hiekan tuntua.

Avaa metsien polut ja pidennä päivää, jotta ulkomaailma aukeaisi sekä aikuisille
että varsinkin pienimmille ihmeellisenä, tuoksuvana.
Ja kasvu kohisisi korvissa, näkyisi kaikkialla ympärillä.

 

 

Arjen iloja

Kattauksien väsääminen ja kauniit astiat.

Kauniit kuosit myös ja erityisesti käyttötavaroissa kuten keittiöräteissä.

Hyvänmakuinen arkiruoka sekä rauhallinen lounashetki sisustuslehden parissa.

Ikkunan takaa avautuva metsikkö, josta voi bongailla oravia, lintuja, rusakoita ja joskus kettujakin.

Viime kesältä talletetut aarteet: mustikat, mansikat, vadelmat ja raparperit
sekä niistä tehdyt herkut kuten marjaiset piirakat ja raparperipaistos.

Ja lopuksi asioista, jotka eivät sulostuta arkea. 
Kävin iltapäivällä lääkärissä. Vastassa oli Keravan terveyskeskuksessa kyseenalaisista asiakaspalvelutaidoistaan legendaarisen maineen saavuttanut mieslääkäri. Kaikesta huolimatta pääsimme pitkällisen oireiden listauksen jälkeen lopputulemaan, jossa lääkäri epäili minulla olevan lievä palleatyrä.

Sain ohjeeksi syödä haponestolääkettä kuukauden ajan tarvittaessa ja palata sitten asiaan, mikäli oireet jatkuvat. 
Kuukauden päästä on kuulemma mahdollista harkita jatkotutkimuksia eli menee varmasti huhti-toukokuulle ennen kuin jotain varmuutta saadaan.

Enkä pysty maksamaan yhtään sen aikaisemmin neljää sataa euroa tutkimuksesta, joten yksityinen puolikaan ei auta asiaa. Onneksi olo on hieman parempi kuin viime viikon alkupuolella ja muutamana yönä on pystynyt taas nukkumaan kunnolla, jos vauvan aiheuttamia herätyksiä ei lasketa.

Olkaa huoleti.
En aio pitkästyttää teitä jatkuvasti sairastelujorinoillani vaan kerron jatkossa asiasta vain,
jos isoja käänteitä huonompaan tai parempaan päin ilmenee. 

Ja nyt täytyy suunnata crossaamaan. Tuli syötyä sen verran hyvin viikonloppuna, että hikiliikuntaa tekee melkeinpä mieli harrastaa!

 

Sisustushömppää ja sairastelua

Hei alkuun päivän hömppäannos, ettei touhu mene liian raskassoutuiseksi.
Omakaan mieliala ei nimittäin ole ihan katossa viimeöisten kahden tunnin unien 
ja sairaalan käytävillä tuskanhiessä kramppaamisen jäljiltä.

Päätin siis inspiroida itseäni ja kerätä kollaasin tämän kevään kauneimmista pikkubudjetin tyynyuutuuksista. Tuon dinosaurustyynyn ja ”blogityynyn” päädyin tilaamaan meille
ja mustavalkoinen kuviotyyny tulee kenties yhteen toiseen asuntoon… 
(Tyynyt: 1&5 H&M Home / 2,3&6 Ellos / 4 Ikea)

Ja sitten sitä sairausasiaa.

Raskausaikana täytyi syödä koko ajan jotain pientä; leipää tai hedelmiä ehkä juoda kaakaota, tai tuli ällöttävä olo. Raskauden jälkeen tarve syödä tihein välein jatkui, kävi jopa ärsyttäväksi, koska tavoitteena olisi pitää paino aisoissa. Pitkään ajattelin kyseessä olevan kehon tapa reagoida imetykseen, mutta imetyksen hiljalleen väistyessä kiinteiden ruokien tieltä, aloin tosissani pohita, mistä voisi olla kysymys.

Toissayönä heräsin kummalliseen korvennukseen vatsassa, kävin juomassa vettä ja se helpotti.
Eilen oireilu jatkui, kävin terveyskeskuksessa ja minulle määrätiin Buranaa. Iltaan mennessä vatsa kramppasi ja kuristava, painostava, rusikoiva kipu hinautui koko ajan lähemmäs rintalastaa. Yöllä kipu oli niin kova, että totesin, ettei tätä enää kotioloissa siedä ja sain kyydin Peijakseen. Ensiavussa otettiin verikokeita ja sydänfilmi ja annettiin kipulääkettä.

Aamulla päästiin siihen tulokseen, että vatsa, suolisto ja ruokatorvi ovat olleet refluksityyppisen ärsytyksen kourissa jo pidempään ja nyt sille tuli pikastoppi. Sovittiin, että aloitan refluksilääkityksen, seurailen oireiden kehitystä ja haen sopivaa lääkkeiden ohjeistuksen puitteissa itselleni sopivaa annostusta 
ainakin ensi viikon puolelle ja jos helpotusta ei tule tai oireet pahenevat, selvitetään, voisiko kyse olla mahatulehduksesta tai -haavasta. 
Että semmoista tänne.

Toivottavasti teidän viikkonne on alkanut terveemmissä merkeissä!

 

Ehkä tänään mun olo alkaa helpottua

Siltä ainakin tuntuu.
Selvisin kuin selvisinkin eilen crossaamaan, saunassa makaaminen avasi hartiajumeja, mies huomasi koko viikon kestäneen matalapaineen kasaantuvan pian myräkäksi ja teki ennakoivana liikkeenä lettuja.
Söin letut hyvällä ruokahalulla ja huomautin vasta sitten, että seuraavalla kerralla läskinkaristuksen nimissä voi tuoda vaikka kukkia. En ole koskaan vielä päätynyt syömään tulppaanejamme.

Tänään vietämme aikaa molempien vanhempien ja lähes kaikkien sisarusten kanssa
ja polskimme 32-asteisessa vauvauintialtaan vedessä. Toivottavasti kierrokseni jatkavat laskuaan.
Voisin kenties lopettaa tämän naamani ihon repimisenkin pikkuhiljaa.

Eilen kävimme MLL:n perhekerhossa. Väkeä oli vähän, mutta kaikki entuudestaan tuttua. Oli ihanan rauhallista verrattuna torstain seurakunnan perhekerhoon. Siellä alkoi olla liikaa lapsia ja aikuisia meidän kummankin makuun. M kävi levottomaksi, vaikka kerho kesti vain puolitoista tuntia ja minuakin alkoi vähän ahdistaa. Päiväkodin aloitusta innolla odottaen…

Sain rintapumpun myytyä pois kuljeksimasta.
Eilen oli kaiken kaikkiaan jotenkin tosi ärhäkkä olo, joten anteeksi hyvä pumpunostaja,
jos säikäytin sinut tuimalla olemuksellani!

Nyt voisin kaivaa kaapista kauniit vaatteet, paikata naamani siltä osin kuin se on mahdollista,
ulkoiluttaa koiran ja unohtaa loppupäiväksi vastaamattomat sähköpostit, karvaisen lattian ja ensi viikon hektistäkin hektisemmän ohjelman. Pelkkä ajatuskin nimittäin saa verenpaineen nousemaan uudestaan.

PS.
M:n leikkikeittiöön löytyi taas pieni uusi juttu taannoiselta Helsingin reissulta.

 

Tänään kotona

Iloa tuovat seuralliset kissat

talviauringon viisto, ruusunpunertava valo

siniset varjot

tavarat omilla paikoillaan

auenneet tulppaanit 

kauniit mekot

ja tietysti ruoka.

Tästä on hyvä aloittaa uusi viikko!