Mennessämme katsomaan nykyistä kotiamme asuntoesittelyyn, olivat sekä appiukko että isäni mukana. Appiukko sattui sitten jostain syystä osumaan yhden laatikon kahvaan sillä seurauksella että koko laatikon etulevy tulla kolisi alas. Kymmenisen vuotta vanhat etusarjat eivät siis olleet hääppöisessä kunnossa, mutta entäs alkuperäisessä kunnossaan olevat rungot? Isäni taputti yhtä hyllyä ja rungon palojen liitoskohasta alkoi karista pientä puupölyä. Siinä vaiheessa totesimme, että keittiö pistettäisiin kokonaan sileäksi, jos saisimme asunnon.

Kun asunto oli ostettu, alkoi vanhan keittiön hikinen purku-urakka, seinien tasoitus ja katon maalaus vanhojen kaappien takaa ja päältä. Myös laminaatti piti asentaa. Purkuvaiheessa kävi ilmi, että silloisen jääkaapin paikalla oli ilmeisesti aikanaan ollut vanha hyvän ajan kylmäkomero, sillä seinässä oli iso reikä, josta tuli putki yhden komeron seinään kiinni. Putki oli tukittu vanhoilla sanomalehdillä, pitkien kalsareiden paloilla, rikkinäisillä sukilla; kaikella mitä oli aikanaan käsiin sattunut. Kun tuota ryönää kiskottiin ulos, löytyi niiden seasta täysin kuivunut ja siten erittäin hyvin säilynyt kuollut talitiainen. En pidä itseäni erityisen herkkähermoisena, mutta älähdin kyllä, kun linnunraato muksahti syliini.

Olin suunnitellut keittiön Ikean keittiön suunnitteluohjelmalla ja versioita karttui useita, kun pääkokkimme L kävi julistamassa suunnitelman toisensa jälkeen epäkäytännölliseksi. Lopulta jumppaus oli valmis ja suuntasimme Ikeaan tekemään tilauksen ja tarkistuttamaan, ettei suunitelmassa ollut mitään olennaista vikaa tai liikaa osia. Otimme samalla mukaan kaikkea pientä kuten ruokailuvälinelokerikon ja kasan jäteastioita jätteidenlajittelupistettä varten (kolme isoa ja kolme pientä).

Suunnittelu lähti siitä, että löysimme molemmille kelpaavan etulevyvaihtoehdon ja vetimet. Todettakoon, että yhtä vetokaappia lukuunottamatta samaa vedintä on käytetty jokaisessa keittiön kaapissa ja laatikossa sekä makuuhuoneen ja eteisen kaapistoissa. Halusin yläkaappeja vain toiselle seinälle, sillä muuten keittiöstä olisi tullut liian täyteen ahdetun näköinen. 

Mustat pleksilevyt välitilassa valittiin tuomaan syvyyttä tilaan ja ne päätettiin jatkaa liesituulettimen takana lähes kattoon asti, jotta musta liesituuletin istuisi taustaansa paremmin. Myös keittiön pienkoneemme uppoavat mustaan taustaan värinsä puolesta kivasti. Ne eivät ole samaa sarjaa, joten väri sama yhtenäistää niitä. Muuta keittiötä romanttisemmat seinähyllyt valittiin tuomaan pehmeyttä, kotoisuutta ja kokkausfiilistä. Ruokailutilaa piti saada mahtumaan ainakin viidelle, mielellään kuudelle ja sekin saatiin onnistumaan.

Mikron ja uunin yhdistelmä sekä kalusteovelliset tiskikone, pakastin ja jääkaappi ovat mainioita. Erityiskiitosta saa siisteysfriikiltä myös kuiva-aineiden uusi säilytyspaikka eli vetolaatikot, joista erinäisten ruoka-aineiden löytäminen helpottuu, päällekkäisten ja turhien ostosten määrä vähenee merkittävästi ja siisteyttä on paljon helpompi ylläpitää. Myös omat, alusta asti suunnittelussa huomioidut, paikat keräyspaperin, lasin, ongelmajätteen, pahvin ja metallin kierrätysastioille sekä seka- ja biojätteelle helpottavat lajittelua ja pitävät keittiön siistimpänä kun epämääräisiä kierrätysvirityksiä ei loju roskakaapin nurkissa.

Keittiö saapui viimein ja kiitimme itseämme siitä, että olimme maksaneet mukisematta kotiinkuljetuksesta. Eteisen ja makuuhuoneen kaapit tulivat nimittäin samalla kertaa ja keittiön korkeiden kaappien päätylevyt sekä eteisen kaappien päätylevyt ja ovet olivat liian suuria talomme hissiin. Niiden kantaminen seitsemänteen kerrokseen kapeissakierreportaissa mahtoi olla kivaa. Onneksi ei ole omakohtaista kokemusta. Jaoimme keittiön tsiljoona palasta kasoihin niin että jokainen laatikosto tai kaappi muodosti oman pinonsa ja sitten alkoi kokoamisurakka, joka kesti kolmisen päivää. Jokainen pala oli erikseen, vetimistä lähtien. Onneksi apunamme oli perhetuttavamme, joka työskentelee rakennusalalla ja omistaa kiviporan!

Perhetuttumme suosittelemaa sähkömiestä ei saatu kiinni ja ihmettelimme, missä mättää kunnes selvisi että tämä oli joutunut sairaalaan, mutta tämän kaveri tulisi hoitamaan hommat. Keittiöön asennettiin uunin ja liesitason lisäksi liesituuletin, ja työpistevalot toiselle tasonpätkälle, jaettiin virtaa erikseen liesitasolle ja uunille ja tehtiin pikasulake alakaappiin mahdollisen ylikuormituksen varalta. Samalla kertaa sähkömies myös siirsi kahden lampun paikkaa ja vaihtoi kaikkiin pistorasioihin sekä valokatkaisijoihin koteloinnit. Reippaasti sujuivat hommat, täytyy kehua!

Sitten vain putkimies asentamaan astianpesukone sekä keittiön ja vessan uudet hanat.Ikean kuormassa saapununeet seinähyllyt porailtiin paikalleen ja irroitettiin verhokotelointi, joka esti jääkaappia aukeamasta. Vielä kannettiin vanhat tuolit ja uusi ruokapöytä keittiöön. Valmista tuli! 

Nyt keittiössä on kokkailtu paljon, isännöity useat pirskeet polttareista partion johtajahuoltoon ja ritarisynttäreistä ristiäisiin. Hyvin pelittää-sertifikaatti on saatu myös pääkokki L:ltä.