Me ei olla täällä enää.
On vain kissat, kukat ja vähän tavallista korkeammat huoneet.
Ja väillä ovi aukeaa, hontelo hahmo astuu sisään,
päästää asuntoon talon äänet ja rapsuttaa kehrääviä kissoja.

Me kävelemme hiljaksiin lumen alta paljastuvaa hiekkatietä auringon paistaessa silmiin.
Istumme nuotiolla ja väistelemme kipinöitä.
Rentoudumme pitkän päivän päätteeksi saunassa.
Nukahdamme ihanan kokonaisvaltaisesti väsyneinä vanhaan natisevaan puutaloon.

Tuoksuu keväältä.
Sen voi myös kuulla. Tuulee eri lailla kuin aiemmin.
Jää natisee hiljaa, pian meri vapautuu sen alta.

Ihanaa pääsiäistä kaikille!

PS.
Palstalla tapahtuu, vaikka mama ei olekaan kotosalla.
Pysykää siis kuulolla.