Varoitus: Älä lue, jos hampaiden hoitoon liittyvät asiat ällöttävät!
Olin tänään hammaslääkäripäivystyksessä. Ai miksi? (Siis sen lisäksi, että olen viimeksi käynyt hammastarkastuksessa joskus viime vuosikymmenen puolivälissä.) Perjantai-iltana toiseen yläviisaudenhampaaseeni, joka oli ollut tuloillaan jo pidempään, iski tiukka särky. Lauantai-iltaan mennessä toinen puoli kasvoistani oli turvoksissa, ientä ja nielua särki ja poski oli kosketusarka.
Koska Keravalla ei pääse hammaslääkäriin edes päivistyasioissa viikonloppuisin, päätin aloittaa omatoimisesti tulehduskipulääkekuurin, joka laskikin turvotuksen ja teki elämästä siedettävämpää ja mahdollisti syömisen sekä suun avaamisen edes puoliksi. Maanantaiaamun kunniaksi olinkin jonossa heti ilmoittautumisen alettua kello kahdeksan. Tuttujen kokemuksista viisastuneena ihan fyysisesti paikan päällä enkä puhelinlinjoilla kiroillen.
Viisaudenhammas, tuo vihulainen, josta näkyi ikenen yläpuolelle vain muutama hassu palanen ja jota oli lähes mahdoton pestä syrjäisessä sopukassaan, oli alkanut muhia oikein toden teolla. Hammaslääkäri tökki suuta tovin ja totesi että parasta on kiskoa koko roska irti. Ja niin tehtiin. Ensin rapsuteltiin hammasta esiin, heiluteltiin reippaanpuoleisesti pihdeillä ja lopuksi kaivettiin posken sisään kasvanut hampaankulma irti. Hampaan mukana sain pieneen pussiin myös palan suun ihoa. Että hyvää ruokahalua sitten vaan.
Tänään ei siis mennä crossaamaan, saunaan tai juoda kuumia juomia. Nähtäväksi jää, millaisissa säryissä lähden huomenna hääpäivän viettoon…
Kuvituskuvissa edustavat tänään irti napattu viisaudenhammas sekä joskus lukioaikana irrotettu alaleuan vastaava yksilö. Hampaista huomannee, kumpi niistä oli ehtinyt muhimaan huonokuntoisena ikenessään?
Ah ja voih, mun pitäis kanssa käydä. Mulla on enää yks viisuri jäljellä ja koska sillä ei ole vastassa hammasta, on se noussut usemman millin korkeammalle kuin edeltävä hammas. Lisäksi sen pesu on todella haastavaa, sillä se on käytännössä tuolla poskessa kiinni.
Repimishomman lisäksi olisi jokunen alkava paikattavakin, tuo hammasaines kun on noin pirullisen reikäytyvää. Ei paljoa tarvita, niin on tunnollisen hammaspyykkääjän kalusto reikäinen :/ Mun hammaspesu siis kestää 3-5 min, asia jota mies ihmettelee noin päivittäin. Ei vaan tule puhdasta tunnetta sen pikemmin!
Kannattaa mennä ennen kuin tulehtuu! (Fiilis ei nimittäin ole tämän kolotuksem kanssa erityisen mairea.)
Mulla ei oo koskaan ollut reikiä, mut nyt luulen et on muutama ainakin alullaan. Lasta voinee syyttää tästäkin. 😀
Joo kannattaa syyttää sitä! Itsellähän jäi ne raskausajankin käynnit väliin, kun ajanvarauksen daami sanoi, että ”et sä jonon ohi pääse, tyy joskus vuoden päästä”. No öö, en aatellu olla raskaana enää silloin..
Mun piti varata ne raskausajan käynnit. Ihan varmasti piti!
Aijai, ittelläni poistettin molemmat viisaudenhampaat alhaalta. Eka päivä oli ainakin mulla lähes kivuton verrattuna seuraavaan 5 päivään, jolloin söin kipulääkkeitä kuin antibioottikuuri. Sen jälkeen syöon viikon verran enään Buranaa.
Tsemppiä, häihin! Kannatta btw varata oma joutava mukaan koska itte en edes harkinnut mitään puremisruokia.
Toki voi vaikuttaa että minulta lähti kaksi hammasta kerralla ja alapuolelta, joka on ymmärrykseni mukaan kivuliaampi.
Olen mennyt nyt kaksi päivää Burana 600mg:silla, 2-3kpl vuorokaudessa ja kohta voisi varmaan pudottaa pois kokonaan. Eli aika vähällä selvittiin onneksi kaiketikin. Vielä toivotaan että tulehduskin katoaa suusta omine aikoineen…
Mulla onnistui kuitenkin hääpäivän vietossa purilaisen tuhoaminen ja seuraavan päivänä aamupalakin. Onneksi! Olisin ollut muuten tosi kuikkuinen. 😀
Molemmat alaviisurini on poistettu niin ikään ja ainakin oman kokemukseni mukaan ne olivat tosiaan syömisten kannalta kinkkisemmät.
Mulla viisaudenhammas ja sen viereinen poskihammas varsinaisia murheenkryynejä tänä vuonna.. Poskihampaalle monta juurihoitoa, kun ei auttanut, se pois. Sen jälkeen särky, se paljon pahempaa kuin ennen hampaanpoistoa, siihen särkyyn auttoi vain kolmiolääkkeet & joiden ansioista olin sitten yhdellä reissulla lääkepöllyssä, ja koin todella kamalan junamatkan kera huonon olon, kylmä hien ja sen, että en meinannut pysyä pystyssä ollenkaan kun etsin junasta vapaa vessaa. Seuraavaksi tulehtuu viisaudenhammas poskihampaan takana, sitä seurattiin pari kuukautta ennen kuin se poistettiin. Kaksi hammasta myös paikattu, kun hammaslääkäri halusi pelata varman päälle ja paikata reiän alut ennen kuin tulee isompi reikä 😀 Kun hammaslääkäri sanoi marraskuussa, että nähään parin vuoden päästä, meinasin kiljua riemusta xD Kävin nimittäin varmaan 15 kertaa hammaslääkärillä tän vuoden aikana vajaan puolen vuoden aikana, en oo pysynyt ihan laskuissa.
Tuli siis todellakin opittua, että a) hammastarkistuksissa kannattaa käydä vuosittain, eikä pitää kuuden vuoden taukoa b) hoitaa hampaitaan hyvin. 🙂 Jännnityksellä ootan, miten noi loput viisaudenhampaat päättää tulla.
Olin ottanut vain puolet siitä määrästä noita vahvoja särkylääkkeitä, mitä sai ottaa päivässä, silti ne sai aikaan huonon olon.. Pakko lisätä tuo, ettei tuu kuvaa että oisin ottanut niitä särkylääkkeitä liikaa tms. 😀
Ainut kerta, kun mulle on määrätty tosi vahvoja kipulääkkeitä oli sektion jälkeen. Niistä tuli kummallinen olo ja silloinkin söin niistä jo sairaalassa kolmasosan annetusta määrästä.
Kätilöt/sairaanhoitajat valittelivat etten pääse kohta sängystä ylös, mutta kun kipittelin lisäämässä ripsiväriä ja hiippailin keittiössä kyselemässä, jäikö aamiaiselta ylimääräisiä muffinsseja, totesivat varmaan jossain kohtaa, etten tarvitse ihan niin mittavaa kipulääkearsenaalia. 😀
Toisilla suu reagoi tosi rajusti hampaanpoistoon. Saamissani hoito-ohjeissa on aina varoiteltu, että kipu voi kestää viikkojakin, varsinkin jos pitää leikata hammas esiin. Ja leukakin voi mennä jumiin, mistä itselläni on myös kokemusta. Eikä niissä kipulääkepöllyissä ole varmastikaan herkkua huojua junassa puolikuntoisena.
Oletkin käynyt sitten yhtenä vuonna hammaslääkärillä muutaman vuoden tarpeisiin!
Kyllä tämä taas muistutti, että pitää skarpata hammaslääkärillä käynnissä ja koettaa syödä entistä tarkemmin vaan ruoka-aikoina, että hammasparat saisivat levätä. Ja poistattaa tuo toinen yläviisuri ennen kuin sekin mätänee jonnekin posken sisään. Yäk. >.<