Päiviä, joiden ajatteleminenkin väsyttää

Tiedätte varmaan, millaisiin päiviin postauksen nimi viittaa?

Aikaiseen herätykseen, jätti-ison tavarakassin raahaamiseen, paikasta toiseen hurjaa ravia juoksemiseen sekä rauhassa syödyn, monipuolisen lounaan korvaamiseen jollain epämääräisellä.

Akillesjänteitä näykkivään kiireentunteeseen, pakollisten asioiden suorittamiseen toisensa perään, vailla toivoa rauhoittumisesta ennen kuin kaatuu kaikkensa antaneena iltamyöhäisellä sänkyyn.

Sellaisen päivän aloitan pian. Onneksi pohjalla on naurulatausta naisseurassa sekä laatuaikaa lapsen kanssa. Ja omakohtaisilla kokemuksilla pönkitetty tieto siitä, etteivät pisimmät ja raskaimmatkaan päivät kestä ikuisesti Niitä seuraa ennemmin tai myöhemmin rentoja löhöilypäiviä, joina ehtii hippiposeeraamaan, rapsuttelemaan koiraa ja haistelemaan tulppaaneja.

Miltä teidän alkuviikkonne näyttää?
Iskeekö vauhtisokeus vai kellutteko (tilapäisessä) tyvenessä?

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSABLOGILISTALLAFACEBOOKISSAINSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *