Viikko on alkanut uudelleen viritetyn treenaamisen ja alati lisääntyvien tapaamisten merkeissä. Kyse ei kuitenkaan ole opiskelutapaamisista, yhtä opinnäytetyötapaamista lukuun ottamatta vaan keittiön pöydän ääressä istuskelusta hyvässä seurassa, laaduttoman kotimuskarin pitämisestä olohuoneessa ja taidenäyttelykäynneistä.
Ystäväni kävi juoruamassa peleistä ja kaikesta muusta mahdollisesta maanantaina, yhteinen partioystävämme piipahti eilen jäätelöllä ja pelaamassa korttia ja tänään paikalle pamahtivat Tessa, Kain ja yllätysvieras blogosfäärin syövereistä. Mies pyöräytti tomaatti-feta-punasipulipiirakkaa ja vetäytyi sitten parvekkeelle rauhoittumaan. Introverttiparalle kaksi vierailuidentäyteistä päivää heti ylioppilas- ja valmistujaisjuhlien jälkeen taisi olla tarpeeksi (liikaa).
Valvoin eilen kahteen ja tein kaikkea päätöntä, kuten kokosin kakkosluokan fantasiakirjojen suosikkihahmoilleni omia soittolistoja. (Oikeasti, näin pahasti kaipaan nollausta.) Oli valoisaa ja lämmintä ja linnut lauloivat läpi illan ja yön. Tuntui kesältä – rennolta ja vapaalta. Ajatus kuuden aikoihin heräävästä lapsestakaan ei hirvittänyt. Vähän keski-ikäistähän tällaisista pienistä rutiinien rikkomisista nauttiminen on, mutta kyllä parilla hintsusti nukutulla yölläkin saa jo lomafiilistä kasaan.
Ihan parhautta, ystävineen ja rötväilyineen kaikkineen. Juuri tällaisia päiviä sitä kaipaa uhkaavan hermoromahduksen jälkeen tasaamaan paineita. Jos vielä hetken nollaisi ja sitten pistän tuulemaan opinnäyteytön ja kodin suursiivouksen osalta. Tänään pystyin jos sanomaan asiaa tiedustelleelle Tessalle että olen pääpiirteissään hengissä, kaikesta blogissa ja viesteissä purkamastani väsymyksestä huolimatta.
Tehokkaasti käytetyt pari osittaista ”lomapäivää” siis. En sanoisi tätä lomaksi, sillä kyllä tässä on myös yksi raportti naputeltu ja opinnäytetyölle tehty tiedonhankintaa, mutta ilmeisesti sopivassa suhteessa kaikkeen oheistoimintaan nähden…
Noita herkullisia pikkupulloja sain muutaman kotiinviemisiksi yhdeltä pressilounaalta ihasteltuani juomien makua. Niitä lojui tilaisuuden lopulla korkkaamattomina pöydänreunalla ja sain kassiini muutaman. Törkeän hyviä ja söpöjä eli en valita.
Juurikin olin kysymässä, että mitä on nuo juomat ja mistä niitä saa. Onko alkoholillisia vai ilman? Nim. Maistan kaikkea mikä mainostaa sisältävän kirsikkaa.
Hyvältä kuulostaa, että pää alkaa pikkuhiljaa nollautua 🙂
Alkoholittomia ovat. Ainakin Ruohonjuuresta ja Stockalta saa osaa Belvoirin tuotteista, en ole varma onko tuota kirsikkaa kaikkialla. 🙂