Hääpäivän viettoon suunnattiin melko rennoissa vermeissä. Olin käytännön syistä satsannut enemmän ”iltapukuun”, heheh ja olihan suunnitelmissa kuljeskella kaupungilla enemmänkin, paikallaan pöntöttämisen tai viinilasi kädessä istuskelun sijaan. Kiskaisinkin jalkoihin kävelyyn sopivat kengät, tungin tavarat raahaamismukavuuden maksivoivaan reppuun ja heitin kaulaan monitoimiponchoni, jota voi käyttää huivina, peittona, viittana tai piknikvilttinä.
Räpsimme pari kuvaa heti Helsinkiin päästyämme, tarkkasilmäisimmät ehkä tunnistavatkin paikan? Ja voi että siellä tuuli. Tuntui että tukan lisäksi lähtevät myös silmämeikit ja helmat irti. En siis ryhtynyt esittelemään sisätiloihin soveltuvaa asukokonaisuutta ilman takkia ja huivia, pitihän se sisällään vain kuvassa näkyvän (ja usein blogissa, mm. edel. postauksessa esiintyneen) mekon ja siniset sukkahousut sekä viimeisessä kuvassa vilahtavat siniset korvakorut.
Hääpäivän vietto sujui rennoissa merkeissä, kummankin vointia kuunnellen. Tipautimme ensin tavarat hotellille ja suuntasimme sitten Ateneumiin kiertämään kaavailemamme taidenäyttelyt. Pyörähdimme Marimekolla ostamassa hääpäivälahjani ja koukkasimme ruokakaupan ja Makuunin kautta ravintolaan, joka vaihtui lennossa hotellin alakerran Juttutuvasta Ravintola Säveleksi. Oli kyllä hyvät burgerit!
Illalla ehti vielä mutustaa sipsiä ja karkkia huoneessa sekä katsoa hetken kummallekin mieluisaa tv-sarjaa. Dubain ilotulituksen katsoimme huoneen kylpyammeesta käsin ja suuntasimme vielä iltakävelylle Töölönlahdelle katselemaan ilotulituksia. Kylmässä tuulessa tarpomisen jälkeen oli mukava pujahtaa paksun peiton alle. Reissun kruunasi kunnollinen aamupala, jonka jälkeen suuntasimme melko levänneinä kotiin.
VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSA, BLOGILISTALLA, FACEBOOKISSA, INSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ
Vau mikä leidi! Ja voi, jospa minäkin löytäisin jostain tuollaisen repun. 🙂
Heh, kiitoksia.
Olin kyllä aika onnellinen kun reppu osui kirpputorilla vastaa; Kahdeksan euroa nahkarepusta ei ole paha hinta!