Olen miettinyt jo pitkään, millaisia vaikutuksia ekologisempiin kosmetiikkatuotteisiin sekä pesuaineisiin siirtymisellä olisi kasvojeni, hiusteni, pyykkieni ja tiskieni kuntoon. Kaikesta ekovouhotuksestani huolimatta olen vitkutellut siirtymää lähinnä mukavuussyistä, hintojen alentumista odottellen ja siksi, että olen suhtautunut pesutuloksiin epäluuloisesti. Nyt kun hinnat alkavat olla mukavalla kuluttajatasolla en keksi enää riittävän hyviä syitä olla testaamatta tuotteita.

Sain jo kuukausia sitten testattavaksi eco.kidin lasten shampoon ja hoitoaineen eikä taaperomme tukkaa ole sittemmin millään muulla pestykään. Useimmiten vain huuhtaisen lapsen hiukset vedellä, mutta välillä hiuksista löytyy kaikenmoista tahmaa piparkakkutaikinasta sormiväreihin, jolloin tilanne vaatii shampoon käyttöä.

Lapsemme luomurastoiksi sykertymiseen taipuvainen hiuslaatu kaipaa myös hoitoainetta, jota olenkin turauttanut tämän latvoihin aina shampoopesun yhteydessä. Tukka on puhdistunut ja latvaston tuulenpesä asettunut eli olen ollut varsin tyytyväinen.

Hiusten- ja ihonhoitosarjan ainesosat on luomusertifioitu ja kasviuutteiden sekä eteeristen öljyjen luvataan olevan hellävaraisia sekä lapselle että ympäristölle. Lasten, ja miksei yhtä lailla aikuistenkin, iho ja hiusten päänahka voivat olla herkkiä synteettisille kemikaaleille ja varsinkin lapsellani käytössä olevien tuotteiden osalta koen paremmaksi, ettei tuotteissa käytetä keinotekoisia hajusteita tai väri -ja säilöntäaineita.
Lasten tuotteista löytyy shampoita, hoitoaineita, suihkutuotteita, kosteusvoide, ötökkäsuihke ja täigeeli. Muissakin hiusten pesu- ja hoitotuotteissa kuin täigeelissä on eteerisiä öljyjä, joiden pitäisi olla täiden mielestä vastenmielisiä. Ja jos shampoolla tai hoitoaineella saa ne tihulaiset pysymään kauempana lapseni päästä ja siten omista hiuksistani, eläimistä ja liinavaatteistamme, otan vastaan kaiken suojan! (Yh, yhyh, täitä. Ei kiitos.) Eikös ole muuten söpöt etikettitekstit?

Enemmän kuin lasten tai aikuisten hiustuotteiden vaihtaminen minua hirvittää kasvojeni jo valmiiksi kehnossa kunnossa olevalla iholla leikkiminen. Lähipiirilleni surullisen kuulun, sen riivatun yksisarvisfinnin iskettyä totesin tilanteen olevan sikäli huono, ettei ekopuhdistusaine voisi tilannetta radikaalisti huonontaakaan. Olen nyt käyttänyt kuvissa näkyvää puhdistusainetta tovin ja ihoni on pysynyt ennallaan.
Tuo testiin saamani Burt’s Bees’in kasvojen puhdistusaine lupaa poistaa meikin ja lian ihohuokosista sekä ihon muut epäpuhtaudet. Tuubista löytyvä (ihanan voimakkaasti tuoksuva) appelsiiniöljyn pitäisi toimia luonnollisena puhdistusaineena, jonka pitäisi antaa iholle raikkautta ja kosteuttaa. Oliiviöljyn ja aloe veran pitäisi puolestaan pehmentää, kosteuttaa ja hoitaa ihoa.

Mitään ihmeitä ei ole vielä tapahtunut, joskin ihoni tuntuu vähemmän kiristävältä ja pintakuivalta, mikä on pakkaskelien lähestyessä mainio asia. Kenties edellinen puhdistustököttini on ollut kuitenkin liian rajusti puhdistavaa iholleni? Meikit tuntuisivat irtoavan iholta hyvin, vaikka olin asiasta etukäteen huolissani.

Olen valmis sallimaan ihonhoitotuotteita testatessani lyhyen kriisivaiheen, jossa iho menee huonompaan kuntoon, mutta arvostan edes likipitäen siedettävässä kunnossa olevaa ihoa siinä määrin, että jos naamani räjähtää täyteen näppyjä, saatan peruuttaa takaisin apteekin synteettisiin tuotteisiin.Toivotaan siis ettei ihoni tästä hurjistu ja että saan aikaiseksi hommattua kosmetiikkakaapin lisäksi ekoaineita myös pesuaineiden ja siivoustuotteiden saralle. Pikkuhiljaa hyvä tulee?

Onko teillä kokemusta luonnonmukaisista raaka-aineista valmistetuista kasvojen- tai hiustenhoitotuotteista tai pesuaineista? Risuja, ruusuja vai männynkäpyjä?

Tuotteet on saatu testikappaleiksi blogin kautta ilman mitään sen kummempia sitoumuksia suuntaan tai toiseen.

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSA, BLOGILISTALLA, FACEBOOKISSA, INSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ