Pilvinen ja harmaa sää, tuntuu enemmän syys- kuin heinäkuulta. Pihlajanmarjat alkavat muuttua jo keltaisiksi ja tuulen muuttuessa puuskittaiseksi tuoksuukin vähän syksyltä.
Sisäkissana en valita vaan käperryn mukisematta nukkumaan pitkiä aamupäiväunia lapsen karatessa isovanhempiensa mukaan aamukävelylle. Nukumme hyvin, ainakin minä ja poika, vähillä heräämisillä, huonoista patjoista välittämättä. (Okei, niska meni kyllä hieman jumiin.)
Pelaan Catanin Uudisasukkaita aina uudelleen ja uudelleen. Kinastelemme yömyöhään siitä, kannattaako jankuttaa, jos toiset eivät vaihda raaka-aineita. Liotan vaaleita Dominokeksejä kevytmaitolasissa ja saan mieheltä paheksuvia mulkaisuja.
Netti ei toimi ollenkaan. Pyörin ärsyyntyneenä, kun en pääse postaamaan aiotusti. Isäni tekee tikusta asiaa ja lähtee ostamaan muutamaa tavaraa lähimmältä ABC:ltä, enimmäkseen siksi, että saisin postauksen julkaistua. Olenhan päättänyt, ettei kovinkaan moni asia ole riittävän hyvä syy harvemmin kuin kerran päivässä postaamiselle.
Uskon että bloggaamiseni viimeaikaisella muuttumisella hiukan enemmän työksi ja hieman vähemmän harrastukseksi – enimmäkseen muiden silmissä, saattaa olla tekemistä asian kanssa. Niin tai näin, pystyn keskittymään lopun illan kaikkeen muuhun.
Ympäröivä luonto hiljentää, rauhoittaa ja tuo energiaa.
Ihastelen vanhaa tehdasta ja sitä ympäröiviä, koristeellisia puurakennuksia sekä kutsuvia, aurinkoisia kuisteja.
Saunomme, taaperokin napottaa sitkeästi alemmalla lauteella, vaikka saunan mittari näyttää sataa astetta.
Vähän ajan päästä tämä kuitenkin kipuaa alas ja siirtyy suihkuhuoneen puolelle leikkimään omaan ammeeseensa.
Joen vesi on kirkasta, mutta kylmää – niin viileää ainakin, että lasta alkaa melkein itkettää vedessä.
Itse uin jokusen vedon, pisimmillään kauhon uimarannan puolelta laiturille ja sujahdan sitten takaisin saunarakennuksen suojiin.
Syön jäätelöä ja mussutan irtokarkkejani. Koetan kerätä henkistä ja fyysistä energiaa tulevien päivien reissurupeamaa varten…
Eilen hyppäsimme taas autoon ja suuntasimme kohti Turun saaristoa. Ohjelmassa on nelipäiväinen partioleiri, joka päättää samalla tarkoituksella pitämäni ”partiokesäloman”.
Leirin jälkeen suuntaamme vielä Salpausselän toiselle puolelle kesäjuhliin kahdeksi päiväksi. Juhlista palattuamme päätämme kierroksen kaksipäiväiseen mökkeilyyn Pyhtäällä.
Kuten eilisestä postauksesta kävi ilmi, setvimistä riittää sekä eläinten hoitokuvioiden että pakkaamisten, purkamisten ja pyykinpesujen suhteen. Myös perheemme autokuski on aika kovilla.
Istumalihaksia kysytään itse kultakin, mutta toisaalta tämän reissusuman jälkeen tarkoitus olisi viettää jäljellä oleva kesä visusti pääkaupunkiseudulla.
Jos WordPressin ajastin toimii, postauksia pitäisi tipahdella reissun päältä lähes päivittäin tai joka päivä. Jos nettiyhteys suo, reaaliaikaisia kuulumisia löytyy myös blogin Facebook-sivulta sekä juuri pystyttämästäni Instagramista.