Soijaa pukkaa eikä yksinomaan tästä äkillisestä helteestä johtuen. Ajattelin toiveikkaasti ehtiväni käyttää tekonahkabikertakkiani vielä muutaman viikon, mutten suinkaan valita siitä että se osoittautui ulko-olosuhteissa aivan liian lämpimäksi. Ihan t-paidalla ja pitkillä pöksyillä tarkeni, olisi kyllä selvinnyt pelkässä kesämekossakin. (Onneksi rakkaushuivin käytön kesällä voi sentään perustella sillä että kylmemmän viiman yllättäessä sen voi heittää harteille.)
Kävimme ylläpitämässä Kuutin uimataitoja Tuusulan uimahallissa ja ostimme kesän ensimmäiset tuuttijäätelöt. Muutoin olenkin käyttänyt kaiken hereilläoloaikani joko kotitöihin tai kategorioiden ja päivämäärien syöttämiseen WordPressiin. Jo nyt kaipaan mahdollisuutta käyttää halpatyövoimaa tällaiseen rutiininaputtamiseen enkä ole tehnyt hommaa vielä edes kokonaista vuorokautta!
Ja sitten ne urheilukuulumiset. Kahdesta kolmeen crossauskertaa viikossa on pitänyt kutinsa ihailtavan hyvin ja lenkillekin pitäisi selvitä tässä lähipäivinä. Huomaan jopa suunnittelevani muita menojani ja reissujani sen perusteella, ettei liian pitkiä treenitaukoja tulisi ainakaan usein. Tämä on aikaisempaan verrattuna erittäin poikkeuksellista sillä treeneille tilan raivaamisen sijaan olisin aiemmin keksimällä keksinyt menoja ja tapaamisia välttääkseni liikkumaan lähtemisen jollain hyvällä syyllä!
Kuten joskus aikaisemminkin totesin, sisäinen motivaatio on löytynyt yllättäen jostain ja se on kantanut harvinaisen pitkälle. Osatekijänä voi olla se, etten ole lähtenyt repimään liikuntaa liian tiheällä tahdilla ja syön normaalisti sen sijaan että koettaisin liikkua nälkäisenä ja nälästä vihaisena kuten joskus aiemmin.
Paino ei ole vielä saavuttanut tämän vuoden minimitavoitetta, mutta matkaa tavoitteeseen on noin puolitoista kiloa eli kiire ei vielä ole. Silmämääräisesti arvioituna voisin sanoa kiinteytyneeni, ainakin jaksaminen ja kunto tuntuisivat hieman parantuneen. (Sykemittari on syntymäpäivä- ja joululahjatoivelistalla, joten sillä leikkimistä joutuu odottamaan vähintään syksyn puolelle.)
Kiva asu 🙂 Mistä nuo kengät on?
Ach so! Hyvä minä!
Kaikki vaatteet, kengät mukaanlukien ovat itse asiassa sattumalta H&M:ltä.
Nuo nauhanilkkurit ovat olleet sairaan hyvät jalassa ja olen käyttänyt niitä kaikista kengistäni varmaan eniten, mutta ne ovat jo pari vuotta vanhat ja vetelevät harmillista kyllä viimeisiään.
vitsit mä kyllä harmittelen jatkuvasti tota sun tukkaa. Miksi ihmeessä sä halusit kyniä kauniit hiuksesi tuon näköisiksi? Mielestäni eivät sovi sinulle sitten yhtään.
Hei tosi kiva asu! 🙂 Kunhan vaan hymyilisit vielä! Mä se jaksan sanoa siitä sulle 😀 mutta oot kuule kaunis kun hymyilet tai naurat kunnolla.
Niin siis piti laittaa nimellä, mutta jostain syystä tuli vierailijana!
Vierailija: Minä puolestani juuri tässä aamulla ihastelin, kun tukka kuivui tunnissa eikä mennyt 8,5h saada mokomakin karvakasa kuivumaan. (Tosin kesällä se ei sentään ulos/kauppaan/kouluun lähtiessä jäätyisi Rakettiryhmätyyliseksi törrökkeeksi.) Ja ei, myöskään se 30-45min föönaamissessio ei ole tässä elämäntilanteessa kovin helppo järjestää toistuvasti eikä meillä edes ole fööniä. 😀
Eikä tarvitse varata aikaa hiusten laittamiseen letille/nutturalle ja niiden korjailuun aina jonnekin lähtiessä. Ja takkujen/vauvan rään/vauvan ruokien selvittelemiseen tukasta monta kertaa päivässä. Tai repiä avonaisia hiuksia laukun/takin kauluksen alta/vetoketjun välistä jne.
HannaP: Ihan aina ei jaksa hymyillä. Viime päivien hässäkkä näkyy kenties naamasta.
Mä rakastan tota seinää kaikkine kuvineen, näin off topicina.
olisipa mullakin elämässä niin vähän pohdittavaa, että ehtisin jatkuvasti harmitella bloggaajien hiuksia. No, ehkä jonain päivänä.
Minä haaveilen kaksikerroksisesta talosta ihan vain siksi, että saisin täyttää perinteiseen tyyliin porraskäytävän lähes lattiasta kattoon valokuvakollaasilla!
Lilyn pitäisi olla pidempään käyttökatkolla niin jäisi aikaa muiden hiuksienkin harmitteluun. 😉