Päivän asuttomuus

Päivä on tähän asti sujunut vauvan osalta vaippa-asussa. Itsekin olisin varmaan edelleen alasti, ellei L olisi pitänyt vauvaa jonkin aikaa, sillä……M:llä on ollut taas yksi niistä päivistä, jolloin ei ole puhettakaan, että tämän voisi laskea leikkimatolle, divaanille, sängylle tai turvakaukaloon. Kunhan tämä saa olla sylissä tai ainakin puoliksi sylissä, olo on siedettävä. Ellei jonkun kanssa olla koko ajan ihokontaktissa, huuto alkaa muutamassa kymmenessä sekunnissa.Yöllä korjattiin aiempi erehdys heräämällä kahdesti syömään. Ja tänään syödään jostain syystä taas lähes tunnin välein normaalin (2-3 tuntia) syöttövälin sijaan.Onneksi tänään ei varsinaisesti tarvitse tehdä mitään muuta kuin pestä muutama koneellinen pyykkiä ja pitää huusholli jotensakin pystyssä. Nämä vauvan huomion ja läheisyyden ekstratankkauspäivät ovat tunnetusti aikaansaamisen suhteen ihan toivottomia.Kyllähän tuo vieressä torkkuva vauva tuoksuu aika ihanalta. (Nyt kun puklua ei ole vielä joka neliösentillä.) Ehkä pitää todeta tämän päivän olevan menetetty tapaus mitä kotihommiin ja omiin projekteihin tulee ja keskittyä viihdyttämään vauvaa ja ottamaan kimppatorkkuja. Väsyttää nimittäin kun ensin yhden yön tarkistelin, onko vauva elossa ja seuraavana vauva oli liiankin eloisa.Vaikka olisitte perusluoneeltanne paljon huomiota ja seuraa vaativia, herkästi loukkaantuvia, vakavia pohdiskelijatyyppejä kuten M: Tai vaikka elämä muuten olisi harmaansävyistä tai ankeaa…

Muistakaa hymyillä hieman salaa.

2 kommenttia artikkeliin “Päivän asuttomuus

Vastaa käyttäjälle phocahispida Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *