Seuraa pakollinen aloitushuomautus ennen kuin sohaisen koko kestovaippasoppaa: Kokemukset ovat omiani, joskin saatan sivuta myös miehen tai lähipiirimme kokemuksia. Mielensäpahoittajien ei kuitenkaan kannata vaivautua pahoittamaan mieltänsä. Te olette eri mieltä, syystä tai toisesta ja se ei muutu miksikään kommentilaatikossa tai mammapalstoilla huutamisella.

Eräs lukijani kysyi, löytyykö blogistani postausta kestovaippojen käytöstä ja jouduin toteamaan, ettei löydy, vaikka olemmekin käyttäneet kestoja yövaippoja ja satunnaisia reissuvaippoja lukuun ottamatta kohta kaksi vuotta.

Miksi kestovaipat? Sen kysymyksen saan kuulla aina ajoittain, tutuilta, ystäviltä ja sukulaisilta. Tekisi mieleni vastata, että miksi ei, mutta mihinpä se johtaisi, joten totean, että minulle kestojen käyttäminen on ollut ensisijaisesti ekologinen valinta, muttei niiden käytöstä koituneille rahallisille säästöillekään ole tuhahdeltu! Asiaa ei muuten koskaan tiedustella mieheltä, vaikka olisihan hänkin voinut olla päätöksenteon primus motor.

Koetan pohtia elämämme valinnoissa muutenkin ekologisia seikkoja, kasvissyöjänä, roskien ja tavaroiden kierrättäjänä ja enimmäkseen lähimatkailijana. Täysin kertakäyttövaipoilla lapsemme vaippa-asioiden hoitaminen olisi ollut minulle iso pettymys ja olisin kokenut sen epäonnistumisena omalla kohdallani. Näin ei selvästikään ole monessa muussa perheessä, joille muut asiat ovat vastaavasti tärkeitä.

Kaksi isoa asiaa, jotka vaikuttavat vaippojen hankintaan, istuvuuteen ja isompien vaippojen ostamisen tarpeeseen ovat lapsen ruumiinrakenne ja kasvuvauhti. Joku lapsi voi painaa yksivuotiaana kaksitoista kiloa ja toinen saavuttaa kymmenen kilon rajapyykin kaksivuotissyntymäpäivänsä kunniaksi.

Isoimmilla lapsilla ns. newborn-kokoiset vaipat ovat käytössä vain hetken ja pienimmillä ne voivat sopia hyvinkin puolisen vuotta. Lisäksi hoikemman mallisilla lapsilla, jollainen omamme oli (äidistään poiketen) ihan pienenäkin, reisien paksuus vaikuttaa vaippojen istuvuuteen ja siten myös toimivuuteen. Tämä huomattiin meilläkin, kun jouduimme hankkimaan lisää pienimmän koon vaippoja lapsen synnyttyä.

Netistä löytyy paljon tukiryhmiä ja keskusteluita erilaisista vaippamateriaaleista ja eri vaippamerkkien eroista, muun muassa siitä, mitkä vaipat sopivat hoikemmille lapsille, herkkäihoisile tai missä on eniten säätö- eli kasvunvaraa. Tietoa löytyykin siis jopa liiaksi asti, joten keskityn kirjoituksessani kokemuksiimme, en kattavan tietopaketin kokoamiseen.

Sanon heti aluksi, että kokemuksiini kestovaippatouhusta vaikuttaa suuresti se, että olen todella laiska vaihtamaan vaippoja. Saman lapsen ja samojen vaippojen kanssa pelaavat muut aikuiset ovat selvinneet vähemmillä ylivuodoilla, mikä kertonee selvästi siitä, etten jaksa ja muista tarkistaa vaipan märkyyttä kovinkaan usein – ennen kuin lapsen housuihin, vaipan syrjään ilmestyy märkä läntti.

Synnytyssairaalaan emme raahanneet kestoja, mutta kotona kaivoin kestot heti käyttöön. Lapsemme syntyi pienen simpanssin oloisena, ohuilla ruipulajaloilla varustettuna ja kuten todettua, aluksi vain muutama hankituista kuoriosista istui niin hyvin, etteivät kaikki tuotokset tulleet reisiaukoista ulos. Noin kuukauden iässä usemmat kuoret alkoivat sopia.

Aluksi koetimme pitää kestovaippoja lapsella myös öisin, mutta pestyäni ison sängyn lakanan ja huljuteltuani myös petauspatjan puhtaaksi eräänkin kerran, taivuimme käyttämään kertakäyttövaippoja öisin. Tosin enemmän tai vähemmän säännöllistä pissalakanahommaa jaksoimme lähemmäs vuoden ajan. Ja kertakäyttöisillä yövaipoilla on jatkettu tähän asti, sillä lapsen lähes vuoden kestäneet tiheät ja jatkuvat yöheräilyt sekä edelleen silloin tällöin toistuvat yöhepulit ovat pitäneet huolen siitä, ettei jaksamiseni ole riittänyt öisiin vaipanvaihtoihin.

Lapsen ihon kunto oli myös yksi asia, joka puolsi kestovaippojen käyttöä. Varsinkin pienempänä lapsemme iho ärtyi kertakäyttövaippojen käytöstä ja rauhoittui taas kun käytimme mahdollisimman paljon kestovaippoja. Tämäkin lienee yksilöllistä, mutta ilmeisesti kertakäyttövaippojen materiaalit tai niissä käytetyt kemikaalit kuten natriumpolyakrylaatti ärsyttivät lapsen ihoa. Lapsemme tuskin on ainut, jolla kertakäyttövaipat ärsyttävät ihoa, natriumpolyakrylaatin kun on todettu aiheuttavan ihoärsytystä erityisesti limakalvoille joutuessaan.

Mitä vaippoja meillä on sitten käytetty? Hankin ennen lapsen syntymää nettikirpputorilta ison pinkan ImseVimsen sisäimuja, lisäimuja ja kuoria, muutamalla kympillä. Lisäksi tilasin muutaman minikuoren lisää Myllymuksuilta. Ensimmäiseen vaippaerään meni rahaa yhteensä ehkä 50€. Kun vaipoista loppui lapsen kasvun myötä koko ja imukyky, mies tilasi Myllymuksuilta uutena lisää kuoria, muutamia bambutaittoimuja ja lisäimuja. Tuolloin hintaa tuli vaipoille 130€ eli ero käytettyinä hankitun vaippaerän ja täysin uutena ostettujen vaippojen välillä on aika merkittävä. Kestoihin on siis mennyt rahaa noin 180€.

Olemme joutuneet kahden vuoden aikana ostamaan kestojen lisäksi kymmenen kertakäyttövaippapakettia, joista viimeinen riittäee kaksivuotispäivään asti. Kertakäyttövaippoja on käytetty öiden lisäksi muun muassa joillakin laiva-, mökki- ja partioreissuilla sekä pitkillä automatkoilla joko jätehuollon tai pesumahdollisuuksien heikkouden vuoksi sekä joskus myös ikään kuin varmuuden vuoksi. Rahaa kertakäyttövaippoihin on mennyt noin 140€. Yhteensä olemme siis käyttäneet vaippoihin rahaa 320€.

Käyttämillämme kertakäyttövaipoilla hintaa vaipoille olisi tullut 1220€. Laskutoimitus on suoritettu (sangen optimistisella) kuudella Pampersin vaipalla vuorokaudessa, kahden vuoden ajan jatkuvasti käytettynä. Osakestoilullakin säästöä on tullut siis noin 900€. Ohoh, laskutoimituksen tulos yllätti kieltämättä itsenikin; Syntymänuuka iloitsee! (Ja oma laskelmani on aika maltillinen, monella sivustolla kun sanotaan, että kertakäyttövaippoihin voi käyttäaikanaan mennä 2000-2500 euroa.)

Pyykinpesusta sen verran, että pyöritin ja pyöritän 60 asteen valkopyykkiohjelman kahdesti viikossa, aikaisemman kerran viikossa sijaan. Kuudessakympissä pyörivät vaippojen lisäksi mm. vauvan rätit, erilaiset huonekalujen päälliset, pefletit, lakanat ja kuuman pyykin kestävät valkopyykkiin kuuluvat aikusten ja lapsen vaatteet. Yksi lisäkoneellinen viikossa ei kotityöhässäkässä paljoa paina – pyykkikuormaa lisäsivätkin vauva-aikana pitkään vaippapyykkiä enemmän lapsen (suspektin) refluksin aiheuttamat oksentelupyykit.

Se, kokeeko vaippojen pesun hankalaksi riippuu varmasti pitkälti siitä, löytyykö asunnosta oma pesukone vai pitääkö vaipat raahata esimerkiksi pesutupaan, pitääkö lähtökohtaisesti pyykinpesua vastenmielisenä askareena ja kuinka paljon vaippoja löytyy; Pieni määrä vaippoja tarkoittaa sitä, että ne täytyy myös pestä useammin.

Pyykinpesu ei siis ole minulle miinuspuoli kestovaipoissa, mutta kaksi miinuspuolta voisin sanoa, vastapainoksi ihoystävällisyydelle, ekologisuudelle, edullisuudelle ja uusien kaupasta raahaamisen välttämiselle. Nimittäin imutehon ja koon. Äitiysblogeja ja -keskustelupalstoja läpi kahlatessa törmää välillä termiin ”kestopeppu”, millä viitataan siihen tosiasiaan, että kestovaipassa lapseen tulee aina joko vähän tai paljon isompi kerros tavaraa takapuolen peitoksi, jotta imuteho olisi järkevä.

Useimmat housut ja bodyt on kuitenkin mitoitettu kertakäyttövaippoja käyttäville lapsille, joten bodyjen jatkopalat ja joustavakankaiset housut kuten leggingsit ja collegehousut ovat usein helpompia kestovaippojen kanssa pelatessa. Vaippa-asia täytyy ottaa toisinaan huomioon jopa ulkovaatteita hankittaessa, lähinnä haalareiden ja henkselihousujen ”keskivartalovarassa”, ettei vaate jää liian kireäksi haaraosastaan.

Ja sitten se imuteho. Millään kokeilemillani kestovaippayhdistelmillä imuteho ei ole ollut yhtä hyvä kuin kertakäyttövaipoissa, mutta enpä tiedä, onko joka tapauksessa tarkoituksenmukaista hautoa lasta samassa, märässä vaipassa tuntikausia kerrallaan, vaikkei vaippa vielä päästäisikään nestettä läpi. Kertakäyttövaipoissa oleva geeli saattaa nimittäin tihkua vaipan läpi lapsen iholle, jos vaihtoväli pitkittyy.

Imutehoa parantaa (reippaasti!) hyvin istuva vaippa sekä riittävän tiheän vaihtovälin rutiinin kehittäminen, mihin voi yhdistää halutessaan muita vessakasvatuksen muotoja kuten altaaseen tai pönttöön pissattamisen. Itse en jaksanut alkaa pissattelemaan lasta muualle kuin vaippaan, vaikka ajatus vaikuttikin kiinnostavalta ennen kuin vauva-arki iski toden teolla naamalle.

Ylivuodot eivät ole olleet minulle iso ongelma, parit housut vaan lisää pyykkikasan päälle ja se siitä. Sen sijaan lähisukulaisista osa on kokenut ylivuodot isompana ongelmana, joten se on varmasti yksilöllistä. Sukulaisten ja muiden lasta hoitaneiden suhtautuminen kestovaippoihin on vaihdellut paljonkin, osa on ilmoittanut käyttävänsä lapsella tämän hoitamisen ajan kertakäyttövaippoja, koska ne ovat tutumpia ja osa on opetellut kestojen kasaamista ja käyttöä kiinnostuneina.

Hoidossa oloa varten hankimme lapselle myös nipun AIO-vaippoja, jottei tottumattomampien tarvitsisi ryhtyä isompiin asettelu-urakoihin. Päiväkotiin vietävät vaipat taittelemme valmiiksi paketeiksi.

Ja sitten vielä yksi herkkänenäisen kommentti hajuasiaan. Usein kuulee sanottavan, ettei haluta kestojen haisevan pesua odottamassa päiväkausia, mutta kertakäyttövaipat vasta haisevatkin. En tiedä, miksi, mutta ne haisivat mielestäni kamalalle. Emme ole käyttäneet kovin monen eri merkkisiä vaippoja, Pamperseja ja Muumivaippoja on löytynyt kaapista, että osaisin sanoa, onko hajuasiassa merkillä väliä.

Kastuneena ja hautuneena kertakäyttövaipat kuitenkin alkavat lemuta – kenties vaipassa olevat kemikaalit reagoivat jotenkin lapsen tuotoksen kanssa? Eikä puhuta satunnaisista kerroista, joina jouduin riisumaan lapsen tarkitstaakseni, onko vaipassa kiinteämpää tuotosta. Mutta ei, vaippa siellä vaan lemusi.

Tähän hajuasiaan lienee hyvä lopettaa näiden kokemusten kertominen ja päättää juttu siihen, ettei homma varmaan ole kenestäkään erityisen hauskaa, käytti lapsella sitten kertakäyttö- tai kestovaippoja. (Tosin itse nautin puhtaan kestovaippapyykin levittämisestä eri osien mukaan lajiteltuihin sotilaallisiin riiveihin kuivumaan.) 

Luovutankin puheenvuoron teille: Nyt saa kysyä, mitä mieleen juolahtaa sekä jakaa tietoa, kokemuksia ja mielipiteitä… kunhan ette ihan hirveää sotaa pistä pystyyn!

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSA, BLOGILISTALLA, FACEBOOKISSA, INSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ