Jahas, palaan taas 52-viikkoa projektin pariin. Edellinen varsinainen 52-viikkoa postaus on viikolta yhdeksäntoista eli viikot 20 ja 21 jäivät täysin välistä. Viime viikolta saatiin sentään yksi, joskaan ei kovin hääppöinen, yhteiskuva ylioppilasjuhlista. Projekti jos toinen on tosin ollut vähän retuperällä, eikä yksin blogosfäärin osalta – tätä se kevään loppurutistus teettää!
Naputtelin eilen itselleni tämän viikon työ- ja puuhalistaa. Sille näytti mahtuvan parit kaveritreffit, viisi kuntokeskuskäyntiä ja muutama lenkki, mökkeilyviikonloppu Kouvolan kupeessa, raportin vääntäminen loppuun, opinnäytetyön suunnittelutapaaminen, postailua ja HopLoppiin uskaltautuminen ensimmäistä kertaa ikinä. Hyvältä, joskin aika vauhdikkaalta, kesäkuun aloitusviikolta vaikuttaisi.
Turhaan vähättelet näitä kuvia! Musta nää on ehkä jopa parhaat tähän mennessä! En tiedä miks mutta jotenkin näissä on sellanen ihana, jopa rauhallinen tunnelma. Kun olet puhut, kuinka kevät on ollut melko hektinen ja stressaava, niin näissä kuvissa se ei näy yhtään. Kuvassa näkyy äiti poikansa kanssa kesäauringossa ja hyvä niin.
niin ja jos stressaa tämmöset 52 viikkoa projektit niin haluukko kuulla mikä mun 52 viikkoa projekti on? No kerron kuitenkin. Kuva jaloista kerta viikkoon. ja instagrammiin. ehkä yks filtteri. ja se oli siinä ja silti välillä unohdan! Mieti, en saa edes omista jaloistani otettua kuvaa kerta viikkoon, etäsilälailaaa. Eli ei ressiä 🙂
Nyt alkaa pikkuhiljaa stressi hellittää, hauskaa jos se näkyy kuvissa asti. 🙂
Ja hihih, tuo jalkakuvaprojekti kuulostaa oikeastaan aika mainiolta.
Hyvältä psyykkaukselta ainakin – ei stressiä!