Päivän asu

Sulkapusero Ellos, alla oleva musta maksimekko H&M, vyö jostain tunikasta, metalliset sulkakorvikset ja pääkallorannekorut H&M.

Otin loput sinettipidennykset pois muutama päivä sitten, kun ne alkoivat näyttää vähän omituisilta. Minulle laitettiin pidennyksiä 150 kappaletta vähän joulun jälkeen ja niistä oli siistihkössä kunnossa ja päässä kiinni 30 kappaletta kesäkuun lopussa, vaikken ollut edes hoitanut niitä mitenkään tarkasti ohjeiden mukaan. (Kaikki kuvassa oleva tukka on täten siis omaa.)

 

Hiushistorian havinaa

Kun saan loput hiustenpidennykset pois päästäni, on jälleen aika raahata tämä kuontalo kampaajalle. En ole isommin leikkauttanut tukkaani useampaan vuoteen, koska kasvatin hiuksiani häitä varten; Niitä korkeintaan siistittiin ja tasoiteltiin pahimmassa kunnossa olevia latvoja pois.

Kuvia on tässä kollaasissa joko yläasteen lopulta tai lukion alkupuolelta alkaen, en suoraan sanoen muista tarkalleen. Hyvinä aikakapseleina toimivat kieltämättä Irc-Gallerian taannoiset kuvakokoelmat sekä Facebook.

Tukassani on ollut väreinä ainakin useampaa kirkasta punaista, purkkapinkkiä, shokkioranssia, lähes blondia, mustaa, tummanlilaa, tummanruskeaa, punaruskeaa sekä tietenkin omaa koko ajan tummumassa olevaa, maantienharmaata väriäni. Vauvana tukkani oli pikimusta ja pikkulapsena platinanvaalea.

Tämä rikottu, kaksivärinen viritys oli yksi ehdottomista suosikeistani. Jotain vastaavaa harkitsen myös tulevaksi hiustyyliksi.

Leikkautin tukkani lyhimmilleen, kun muutimme Helsinkiin ja sen jälkeen sitä ei leikattukaan kahteen vuoteen ennen kuin mutimme jälleen Keravalle.

Viimeisin väri ennen nykyistä suhteellisen kirkasta punaista oli musta. Nykyisen hiustyylin jokainen voikin nähdä muista postauksistani.

 

Mä tahdon katsoa vain kauniita kuvia

Eksyin selailemaan hääkuvagalleriaamme ja muistelemaan hääpäiväämme. Siitä on nyt puolisen vuotta, mutta niin paljon kaikkea on tapahtunut, että tuntuu kuin siitä olisi paljon pidemmänkin aikaa. Ihanaa kun on paljon kuvia: Niin muistoissa säilyy ehkä enemmän sellaisia hetkiä, jotka muuten unohtuisivat.

Kuvan on ottanut Jussi Eerola.

Päivän asu feat. urbaaniturbaani

Oikeastaan asu on eiliseltä, mutta on se silti päivän asu, ei vain tämän päivän…

Opiskelutoverini olivat tulleet siihen tulokseen, että tuore äiti tarvitsee vähän hemmottelua ja koonneet yhteisvoimin minulle lahjakortin paikalliseen kauneushoitolaan. Ajattelin, että näin kesän kunnolla alkaessa, pitäisi jalat saada vähän siistimpään kuntoon, että kehtaisi kirmailla paljain jaloin ja sandaaleissa. Joten kävin jalkahoidossa ja laittoivat samalla toiseen korvaani lisäpaikat kahdelle korvakorulle. Aiemmin minulla oli toisessa korvassa paikka yhdelle ja toisessa kolmelle korulle.

Kotimatkalla oli hyvä kipaista hoidetuin jaloin Lindexissä hyödyntämässä lastenvaatteiden kimppaostotarjous, hakea paketti postista ja omenaleivoksia Uudenmaan Herkun pikkuisesta kaupunkimyymälästä. Kiitoksia asianomaisille vielä hemmottelun mahdollistamisesta!

Tukka oli niin likainen (ja vasta illalla aikomus pestä saunassa), että kietaisin päälaen peitoksi tuollaisen huiviviritelmän. Huivin alkuperää en edes muista, niin vanha se on, mutta linturintakoru on Seppälästä, kaulakoru Cybershopista, hame Monkista, t-paita, bleiseri ja sukkikset H&M:ltä, kengät Ellokselta ja laukku Ivana Helsingin.

Kesken asukuvauksen valkokarvainen vauvamme sai hellyydenkipeyden puuskan.