Viimeinkin

Paljon on vettä virrannut Keravanjoen vanhan kivisillan alitse sen jälkeen kun viimeksi mainitsin uudesta talvitakista. Nyt siitä on viimein kuvallista todistusaineistoakin.

Tuosta hupusta käytiin jo kova kinaaminen. Ei saatu vieläkään selvyyttä siitä onko se enemmän punahilkkamainen, jedimestarihuppu vai viekö se ajatukset Tarun sormusten herrasta maailmaan.

Takissa ei ole paksua vuoriosaa, mutta se riittää varmasti lämmittämään tällaisen luonnostaan alati ylilämmitetyn naisen. Lisäksi materiaali on aivan ihanan tuntuinen. Takin villapitoisuus lähentelee kahdeksaakymmentä prosenttia. Aiempi villakangastakkini oli hyvä, muttei läheskään näin villava.

Pidän myös takin piilonapeista ja siitä, että vyötärön voi itse säätää vyöllä suhteessa kapeammaksi kuin mitä takin muu koko antaisi olettaa. Näin takin saa istumaan rintavalle, lanteikkaalle ja isotakamuksiselle, mutta pienivyötäröiselle hyvin.

Takki: Ellos / Kengät, sukkahousut ja sukat: H&M / Mekko: Prisma
 Laukku: Lehden kylkiäinen / Sormikkaat: Lindex / Kaulahuivi: Fida Kerava

 

Uusi kuontalo

No niin, siinä ne nyt olisivat: hiukset uudessa uskossaan. 

Olen ihan tyytyväinen tähän puolessa vuorokaudessa hoidetuun pikaprojektiin. 
Päätin mallin ja värin aamulla herättyäni, poljin nopeasti ostamaan pohjaväripurkit lähimarketista,
värjäsimme L:n kanssa pohjan ja iltapäivällä kampaaja leikkasi ja raidoitti tukan.

Hiukseni on ennen kuvausta lähinnä harjattu yön jäljitä;
Vähän suhautin lakkaa otsatukkaan, siksi se on tuollaisina kovettuneina osioina.
Olen varmasti muistanut mainita, etten ole mitenkään lahjakas hiustenlaittaja.
Siksi pyysinkin kampaajaa leikkaamaan tukan niin, ettei sitä arjessa tarvitsisi laittaa mitenkään.

Ilmaistahan hiusten laittaminen ei koskaan ole. Kotona tehtyyn munakoisohtavaan pohjaväriin
upposi noin 19€ ja kampaaja laskutti leikkauksesta sekä raidoista 107€.
Täytyyhän kampaajienkin elää, eivätkä vuokrat ja aineet ole ilmaisia, tiedetään.
Mutta juurikin hinnan takia värjään hiukset useimmiten kotona ja leikkautan niitä sangen epäsäännöllisesti.

Haluan kuulla mielipiteitänne!
Kauheampi vai parempi kuin vanha reuhka?
Ja se tärkein kysymys: Eihän se vaan edelleen ole tylsä?

 

Hiuksia (ja mielialaa) nostattava juttu

Ihanaa, tänään pääsen kampaajalle!

Vähän hirvittää. Olen kuullut, että siinä kampaamossa, missä aion käydä, on ajoittain töissä vain Vietnamista kotoisin oleva mies, jonka kanssa asioidessa voisi tulla hieman kielimuuri vastaan kun englantikaan ei kuulemma asiointikielenä oikein suju. Ei tullut vietnamia lueskeltua lukiossa tai yliopistolla. Ainakin kun varasin ajan ja vahvistin sen tänään, asioin erään suomea puhuvan naisen kanssa.

Otan joka tapauksessa kuvia mukaan. Ja onneksi minulle on melko yhdentekevää, mitä hiuksilleni tehdään. Kaikki emokerrostuksien ja viiden sentin poikatukan väliltä käy. Sillä yhdellä ehdolla, että ne eivät saisi olla tylsät. – mitä hiukseni punaisesta väristään huolimatta ovat tällä hetkellä. Eli pahempaan suuntaan voi tuskin mennä!

Häitä varten hiuksiini laitettiin viime vuoden lopulla väriä ja pidennykset kampaajalla, mutta muutoin näille hiuksille ei ole ammattilaisvoimin tehty mitään kahteen vuoteen. Kampaaja kakisteli jo vähän, kun ilmoitin, että tukkaani on paljon, eikä sitä ole leikattu vuosiin.

L värjäsi minulle aamupäivällä pohjavärin. Veljeni pysähtyi koulumatkallaan vahtimaan M:ää siksi aikaa, ettei tämän tarvinnut olla osallisena niissä kemikaalikatkuissa. Pohjaväriksi tuli tumma munakoiso.

Suunnitelmissa olisi saada hiuksiin tasoeroja etuosaan, kerrostaa latvaa ja keksiä jotain hauskaa otsahiuksien alueelle. Jos rahaa jää jäljelle leikkauksen jälkeen, jotkin kirkkaamman sävyiset raidat antaisivat kampaukselle potkua.

Laitan kuvia, heti kun selviää, mitä tästäkin tulee.

PS.
Muistattehan, että erilaisista hiustyyleistäni löytyy hieno kollaasi vanhempien postausten puolelta.

 

Päivän asu ja kirppislöydöt käytössä

Välillä jotain kevennystä näiden parisuhteellisten asioiden ruotimiseen. Ja kuvat on otettu huumorimielellä keittiössä. Eipä tule siellä muutoin oleiltua kuin siivoamisen ja leipomisen merkeissä.

Kävin tässä asussa äidin kanssa perjantaina katsastamassa Schjerfbeck-näyttelyn ja istumassa hetken Ateuneumin kahviossa. Ollessamme kahviossa, eräs jo ikääntyneempi herrasmies kysyi, olenko astunut ulos jostain maalauksesta. Hän oli miespuolisten ystäviensä kanssa matkalla jalkapallo-otteluun ja olivat halunneet käydä myös taidenäyttelyssä. 

Bleiseri: Fida Kerava / Mekko: Lindex / Sukkahousut: H&M / Laukku: Ivana Helsinki

Kengät löysin Vesannon vanhan koulun kirpputorilta 50 sentillä. Kantalappujen uusimisen jälkeen Suomessa valmistetuille, sopivan leveälestisille nahkakengille tuli hintaa 16,50€. Ei paha!

 

 

Päivän asu ja hiuspehko

Päälaelle kieputetun (edellisen päivän) nutturan jäljiltä tukka oli aamulla sangen muhkea. Päätin vain harjata sen auki, vaikka latvat olisivat ehkä kaivanneet hieman hiuksiin jätettävää hoitoainetta.

Vähän käytettyjen, mutttei vielä pesua kaipaavien vaatteiden korista löytyi vihreä paita ja sukkahousut, 
jotka paritin mustan pallohameen ja vihreän neuleen kanssa.

Joululahjaksi saamani käsin tehdyt villasukat ovat olleet kovassa käytössä.
Kuvio on hieno ja sukat mukavan ohuet, joten ne mahtuvat moniin kenkiin, mutta lämmittävät silti tarpeeksi.

Retrotakissani hämmentää hihojen vajaamittaisuus, joka on kuulemma ollut aikanaan muodin huippua.
Suoran mallinen takki ei myöskään korosta parhaita puoliani, mutta takissa on jotain hauskaa,
joka vetoaa minuun silti.

Paita, neule, korkonikkurit ja sukkahousut: H&M / Hame: Lindex / Villasukat: Saatu lahjaksi /
Kaulakoru: Etsy / Huivi: En muista alkuperää.

 

 

You need love and…

Tänään on esittelyvuorossa taannoisen Finnish design shopin Pop-up-myymälän syysmyyjäisissä pyörähdyksen asu. Syksyisin iskee erityinen hinku pukeutua intiaani-/villi länsi teeman mukaisesti. Intiaani-tyyliin sopivia vaatteita on kertynyt kaappiin aika paljon, joten tänä syksynä ei tarvitse hankkia intiaanivermeitä, vaikka muun muassa Hömppämaukalta niitä saisi taas.

Kuvat napattiin matkalla kotoamme Keravan asemalle. Vauva viihtyi hetkellisesti vaunuissaan ja valaistus oli hyvä kuvaamiselle. L kauhisteli valitsemaani taustaa, mutta totesi, että omatpa ovat kuvani. Kuvissa edustavan suklaapatukan kääreen raahasin kuvassession jälkeen lähimpään roskikseen; Ärsyttää, kun roskiaan ei voi viedä muutaman kymmenen metrin päässä sijaitsevaan roska-astiaan.

Takki, laukku, sulkapanta ja alustoppi: H&M / Korvakorut ja leggingsit: Gina Tricot /
Tunika: Vila / Kengät ja villasukat: Fida Kerava.

 

 

Päivän ulkona syömis (m)asu

Kävimme perjantaina L:n kanssa syömässä ulkona. Heitin päälle äidin vanhan mekon ja sain kerrankin laitettua hiuksia edes vähän.

Jostain syystä mahani näytti jo ennen ravintolaan pääsemistä siltä kuin olisin raskausasioissa toisella kierroksella eikä tiukasti ihonmyötäisesti laskeutuva mekko auttanut asiaa. Onneksi huomasin ylenmääräisen isolta näyttävän mahan vasta kuvissa, joten en ehtinyt harmittelemaan sitä Helsingin reissullamme.

Minulla on paljon kivoja koruja, mutta asukuvissa ne harvoin näkyvät kovin hyvin. Oli pakko laittaa tällainen lähikuva, jossa näkyvät nuo pyriittikorvakorut. Olen käyttänyt niitä lähes jatkuvasti sen jälkeen kun ne kotiutuivat erään Etsy-shoppailun seurauksena. Molemmissa korvissani on paikat kolmelle korvakorulle, joten asuun sopivia koruja täytyy välillä kaivella korurasioista pitkäänkin.

Hiukset oli letitetty ja kiepautettu sitten nutturalle. Nutturan juuren kiinnitin kolme hiuskoristekukkaa. Päälle suihkin ihan liikaa lakkaa ja sujautin jalkaan korkeat korot, ettei kukaan (ainakaan oma mies) yltäisi näkemään juurikasvun alkua.

L:n ottamissa asukuvissa on aina yllätyksen mahdollisuus: Milloin puuttuu käsi, pää tai jalat. Tällä kertaa sukkahousuja ei näkynyt yhdessäkään kuvassa kunnolla ja kenkiä ei näy lainkaan…

Mekon alkuperää en tiedä, bleiseri, hiuskukat, mustat korvakorut ja sukkahousut ovat H&M:stä, laukku on Ivana Helsingin, isot korvakorut ovat Larnakan lentokentältä ja pyriittikorvakorut löytyivät Etsystä.

 

 

Päivän asu ja uintinuttura

Eilisen vauvauintireissun asu ja uintiystävällinen kampaus, olkaapa hyvä.

L sanoo noita valkoisia reikäshortseja lasten pikkuhousuiksi. Terveisiä vaan.

Kai olen muistanut kehua, kuinka ammattimaisia kampauksia osaan tehdä – ihan itse!

Shortsit, sukat, neule sekä korvakorut H&M, leggingsit KappAhl ja kengät Keravan Fida. Kaulakoru saattaa olla Seppälästä.

 

Näen selvästi värit

Sain hiusvärini taas kirkastettua tulevia juhlallisuuksia silmällä pitäen. Ruskeanharmaa juurikasvun kaistalekin katosi kiltisti.

Aion pitäytyä kotivärjäyskonsteissa ja melko tasaisessa kirkkaassa punaisessa, kunnes häämatkamme auringon paahteineen ja merivedessä tukan liottamisineen on ohi. Sen jälkeen voin toivottavasti uhrata hieman aikaa ja rahaa kampaajalla käymiseen.

Tukkaani ei ole leikattu yli vuoteen ja silloinkin leikattiin vain otsatukkaa. Hiukseni on värjätty kampaajan toimesta viimeksi joulukuussa (sitä ennen useampi vuosi sitten). En koskaan kiharra tai suorista tukkaani, korkeintaan sutaisen sen löysille leteille, nutturalle tai poninhännälle.

En käytä muita muotoilutuotteita kuin hiuslakkaa ja sitäkin lähinnä lenkille lähtiessä, etteivät otsan suortuvat valuisi koko ajan kasvoille. Eli ellei väriä lasketa, hiukseni ovat hyvin pitkälti luonnontilassaan. 

Vaikka itse sanonkin, tukkarukkani on melko siedettävä siihen nähden!Tässä vielä toinen kuva todistamaan, ettei vauva ollut kuvattaessa koko aikaa ihan noin surkean näköinen kuin ensimmäisessä kuvassa…

 

 

Päivän asu

Tuo perhosmekko on kyllä ehdottomasti yksi kesäsuosikeistani. Se ei ole niin avoin, että vaatisi alleen topin, se peittää tarpeeksi reittä ja peppua niin ettei aina tarvitse kaverikseen sukkahousuja, se sopii sekä arkiasuksi kaupungille että vähemmän muodollisiin juhliin, on mukava ja joustava päällä sekä uutena etuna: sen kanssa on helppo imettää.

Hiuksissa on eilen tehty kampauksen tapainen viritys, joka koostuu kahdesta letistä, jotka on solmittu takaa yhteen ja kiinnitetty hiuspinneillä ja puolella litralla hiuslakkaa, jotta tukkaa ei tarvitsisi laittaa enää ennen perjantain saunavuoroa. Ja miten niin olen laiska laittamaan hiuksiani?

Mekko,  ja tukkaperhonen ovat H&M:ltä. Koko helmikasa löytyi Ison Robertinkadun Fida Lähetystorilta. Ballerinat ostin hääkengiksi jostain Sellon kenkäkaupasta, en enää muista mistä.