Näin ensimmäisen hääpäivämme kunniaksi lienee sopivaa julkaista muutamia kuvia
tasan vuoden takaisesta häähumusta?
Hääpäivämme oli eittämättä yksi parhaista – ellei paras elämäni tähänastisista päivistä.
Stressistä, viikkokausien askartelurupeamista ja viime hetken häsläyksistä huolimatta olo oli onnellinen ja maltoin keskittyä juhlimaan, nauttimaan ohjelmista ja vieraista.
Sekä omissamme että vieraiden asuissa ja asusteissa oli hyödynnetty vanhaa ja kaunista. Kutsun vinkistä vaarin ottaneina monet olivat panneet hyvän kiertämään: Vintagekenkiä, -laukkuja, -kelloja sekä kokonaisia vintageasujakin löytyi juhlaväeltä ihailtavasti.
Yksinkertainen juhlatilamme koristeltiin mustin ja harmain paperikukin sekä pompomein. Koristelussa toistuivat vintagevaikutteet ja lintuteema.
Lintuja tai sulkia oli koruissani, L:n kalvosinnapeissa, toivomuspuussa, korttihäkissä, pöytäkoristeissa, sormustyynyssä, läheisten miespuolisten vieraiden solmioissa, kutsuissa ja pöytäkorteissa
sekä kiitoslahjojen koristeissa.
Saimme perheiltämme, kaasolta, seremoniamestarilta, bestmanilta sekä monilta ystäviltämme hurjasti korvaamatonta apua niin järjestelyissä, juhlan aikana kuin sen jälkeenkin. Koristeet tehtiin ja tila koristeltiin talkoovoimin. Kuljetuksia, etukäteisvalmisteluja ja ohjelmaa hoidettiin ja ideoitiin yhdessä. Oli ihana huomata, miten paljon vaivaa moni oli valmis näkemään juhlien onnistumisen eteen.
Kun kävi ilmi että olen raskaana ja riskiviikotkin oli ylitetty, päätimme aikaistaa aiemmin suunniteltua hääpäiväämme tasan vuodella. Onneksi järjestely sopi sekä kirkolle että pitopalvelulle.
Olin häissä raskaana viikolla 27. Voin mainiosti, jaksoin järjestellä ja juhlia aivan kuin en olisi ollutkaan. Monet sukulaiseni luulivat minun vain hieman lihoneen eivätkä ajatelleet, että olisin raskaana.
Raskauden vuoksi täytyi hankkia mahayhteensopiva hääpuku
eivätkä kengät ja sormukset meinanneet turvotuksen vuoksi sopia.
Muita vaikutuksia asialla ei ollut juhlajärjestelyihin.
Ruoka oli mielestäni hyvää, puheet hauskoja ja useimmat vieraat mainitsivat viihtyneensä hyvin.
Meinasin kirjoittaa, että otetaan joskus uusiksi hei, mutta toivottavasti ei kuitenkaan.
Uskon että hääpäivän muistot ja kuvat ovat hyvä voimavara hankalissa hetkissä.
Meille tulee tänään vieraita juhlistamaan uutta vuotta ja hääpäivää.
Skoolataan siis täällä ja siellä missä ikinä uutta vuotta vietättekin:
rakkaudelle, ystävyydelle, kauniille asioille ja uuden vuoden tuomille mahdollisuuksille.
Kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille ja kaikille tosielämän tyypeille tästä vuodesta!
Palaan linjoille heti ensi vuonna, eli huomenna, salaisella postiasialla.
Sama paikka, sama lepakkokanava.
Kuvat: Jussi Eerola
